lähtökohta hyvin toimivalle asiakassuhteelle" tökohta hyvin toimivalle asiakassuhteelle. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mikäli asiantuntija näkee ja osoittaa myös näkevänsä toisen juuri sellaisena kuin tämä on, asiakkaan oman kartan kautta, kohtaaminen luo hyvät edellytykset hyvin toimivalle asiakassuhteelle. Ja päinvastoin, mikäli toista ei näe, yhteys katkeaa tai ainakaan tapaamisessa ei ole sitä lisäarvoa, jota sillä tulisi olla. Onnistunut kohtaaminen rakentaa luottamuksen. Luottamus taas mahdollistaa sen, että asiakkaan prosessia voidaan ohjata. KOGNITIIVISET MENETELMÄT APUNA Yksittäisiä kognitiivisen psykoterapian menetelmiä voidaan hyödyntää paljon työterveyshoitajan työhön. Veikkaan, että monet jopa tietämättään tai tahattomasti niitä käyttävätkin. Luonnollisesti erilaisten menetelmien käyttö ei saa olla itsetarkoitus, jolloin vuorovaikutuksessa vesittyisi luontainen kohtaaminen ja sen arvo. Parhaimmillaan kuitenkin erilaisten menetelmien avulla asiakasta voidaan auttaa eteenpäin ja kehittää hänen itsereflektiotaitoja. ”STILLKUVANA” TILANNEHAHMOTUS Tilanteiden hahmottamiseksi voi jo auttaa tilanneanalyysi ja sen käyttö. Toisin sanoen tilanne pyritään hahmottamaan yksittäisenä ”stillkuvana” ja pysäyttämään, mitä kaikkea kyseisessä tilanteessa ihminen tunnistaa itsessään; kehollisia kokemuksia, tunnetiloja, sisäistä puhetta; ajatuksia, merkitysten luonteja ja tulkintoja sekä sitä, mihin tilanne johti. Tällainen tilanteeseen pysähtyminen voi jo auttaa asiakasta hahmottamaan tilannetta uudella tavalla. Se ainakin pakottaa asiakkaan reflektoimaan totuttua tarinaa toisella tavalla. PYRKIMYS NÄHDÄ ULOS TOTUTUSTA KAAVASTA Kun työterveyshoitaja kuuntelee toisen puhetta, uskomukset ja itseä ”pakottavat” säännöt kuuluvat puheesta. Esimerkiksi ”ei koskaan”, ”täytyy” tai ”aina” ovat tällaisia yksittäisiä sanoja, joihin voi pysähtyä. Pysähtyä voi monella tapaa, esimerkiksi kysymällä mitä asiakas tarkoittaa sanomalla noin, tai tekemällä asteikon, miten voimakkaasti asiakas uskoo kyseiseen asiaan tai mikä saa hänet ylipäätään puhumaan noin. Reflektiivisyyttä voi lisätä ja se lisääntyy, kun asiakas saa arvostavassa vuorovaikutuksessa uudenlaisia ärsykkeitä. Työterveyshuollossa on tavoitteena muutos. Liittyi muutos sitten toimintatapoihin, totuttuihin tapoihin tai sisäiseen kokemusmaastoon. Tavoitteena on jollain tavalla ”rikkoa” olemassa olevaa ajattelua. Pyrkiä siihen, että ihminen pääsee näkemään ”ulos perinteisestä laatikostaan”. MIELEN KAAOS RESONOI KEHOSSA Joskus taas vastaanotolla pysähtyminen, hiljentyminen kuuntelemaan ja olemaan läsnä kaikilla aisteilla, voi pysäyttää myös asiakkaan. Pysähtyminen tarkkailemaan oman kehon kokemuksia voi antaa uusia väyliä järjestellä myös mielessä olevia asioita. Yhtä lailla tällaiset tietoiseen ja hyväksyvään läsnäoloon liittyvät hetket voivat olla arvokkaita asiantuntijalle saada kiinni, mitä asiakas juuri kysei- sessä hetkessä tarvitsisi. Kun on läsnä hetkessä, alkaa nähdä. Keholle jää aikaa kokea, sydämelle ja mielelle tilaa ymmärtää, mistä asiakkaan tilanteessa on kyse ja miten häntä voisi nyt parhaiten auttaa. Työterveyshuollossa käyntien vähyys saa aikaan sen, että työskentelyn tulee olla erityisen fokusoitua. Vaikka käyntejä on vähän työterveyshuollon yksilötyössä, asiakas silti odottaa ja toivoo saavansa apua omaan tilanteeseensa. Tällainen apu voi olla kuulluksi tulemista tai toivetta muuttaa jotain omassa todellisuudessa: käyttäytymistä, oireita tai käsityksiä ja tunnekokemuksia. Työterveyshuollossa on ainutlaatuinen mahdollisuus tukea ja auttaa asiakasta saamaan uudenlaista perspektiiviä omaan tilanteeseen ja sitä kautta saamaan muutosta. Tällainen apu edistää pitkäaikaisterveyttä, hyvinvointia ja lisää työssäolopäivien määrää. Satu Kaski PsT Työterveyspsykologi Työterveyshoitaja 1/17 27
Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above