Kuva 1. Työterveyshuollon henkilöasiakkaat tuottajaryhmittäin vuosina 2000–2015. Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden työterveysyksiköiden lukumäärä tuottajaryhmittäin vuosina 2000–2015. Kuva 3. Työterveyshoitajien työpaikkaselvitykset tunteina 100 henkilöasiakasta kohti vuosina 2009, 2010 ja 2013. Työterveyshoitaja 4/16 kuksissa. Katsauksen mukaan 496 erikoislääkäriä (53 % erikoislää-käreistä) toimi päätoimisesti työterveyshuollossa. Vajaa puolet (47 %) päätoimisista lääkäreistä oli työterveyshuollon erikoislääkärei-tä. Työterveyshuollossa toimivien fysioterapeuttien ja psykologien määrä on lisääntynyt 2000- luvulla. Myös heidän pätevöityneisyy-tensä on parantunut (Taulukko 1). Moniammatillinen toiminta työterveysyksiköissä on kasvanut selkeästi. Myös kaikkien ammat-tiryhmien resursointi on parantunut henkilöasiakkaiden määrään verrattuna. ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN OSUUS ON LISÄÄNTYNYT Työterveyshuollon toimintaluvut on saatu Kelan rekistereistä vuo-silta 2013. Luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2010 Työterveys-huolto Suomessa -katsausten lukujen kanssa, jotka on kerätty lo-makkeella suoraan palvelujen tuottajilta. Vuonna 2013 lääkäreiden, työterveyshoitajien, fysioterapeut-tien sekä psykologien käyttämä aika työpaikkaselvityksiin on sel-västi lisääntynyt (Kuva 3). Myös ryhmä- sekä yksilömuotoinen tie-tojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ovat lisääntyneet. Sairaanhoi-tokäynnit lääkärillä ovat pysyneet ennallaan vuonna 2013 ja eniten sairaanhoitokäyntejä lääkärillä sekä muiden alojen erikoislääkäril-lä on Etelä- Suomessa. Muiden asiantuntijoiden (mm. ravitsemus, työnäkö, ergonomia) käyttö on erittäin vähäistä, kun se suhteute-taan työterveyshuollon työntekijäasiakkaisiin. Eniten muina asian-tuntijapalveluina työterveyshuollossa on käytetty ravitsemusalalla yksilön tietojen antamisen ja ohjauksen muodossa. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATUTYÖ Työterveyshuollon laatutyö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Työ-terveysyksiköt käyttivät toimintansa arviointiin yleisimmin palaute-laatikoita ja nettipalautteita (76 %), asiakastyytyväisyyskyselyitä henkilöasiakkaille (67 %) ja työnantaja-asiakkaille (59 %) sekä työ-paikan ja työterveyshuollon välisiä palautekeskusteluja (63 %). Laa-tujärjestelmä edistää työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä mahdollistaa niiden näkyväksi tekemistä. LOPUKSI TYÖTERVEYSHOITAJIEN TILANTEESTA Katsauksen mukaan terveydenhoitajaresursointi on parantunut työ-terveyshuollon kunnallisissa liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä, mutta muilla palvelutuottajilla lievästi heikentynyt. Terveydenhoitajan roo-li työterveyshuollossa on muuttunut ja muuttumassa. Työterveys-hoitaja on hoitanut aiemmin itsenäisesti lievät sairaustapaukset, er-gonomiset arviot ja työyhteisön toimivuuskyselyt, kun muita asian-tuntijoita ei ole ollut käytettävissä. Lisääntynyt asiantuntijatyö ja di-gitalisaatio muuttavat työterveyshoitajan työn roolia tulevaisuudes-sa. Tämä edellyttää uusien toimintamallien opettelua. Kirsi Lappalainen TtM, erityisasiantuntija Työterveyslaitos Lisätietoa tuloksista on luettavissa Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000–2015- julkaisusta. http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-673-9 (PDF) 5
Tyoterveyshoitaja | 2016 No4
To see the actual publication please follow the link above