Lisätietoa ja materiaalia englanniksi käännettynä (Tarkistamattomia käännöksiä); Maria Rautio, 040 5429450, mh.rautio@pp.inet.fi Työterveyshoitaja 4/16 työhön. Sen käytön hyödyistä oli löydettävissä myös riittävästi näyttöä pääosin Suomesta. Tarkoitusta varten nuorille suunniteltiin havainnollis-tava mittari (ks. kuva 1) sekä lautasmalliin perustuva ohje. Riittävän liik-kumisen arviointia varten tuotettiin UKK-instituutin suosituksiin poh-jautuva kysely ja vastauskiekko, josta saattoi nähdä suoraan oman liik-kumisen riittävyys terveyden ja toisaalta kunnon kohottamisen kannal-ta. Mielenterveyden edistämiseen tuotettiin kuvakortisto, jonka avulla on mahdollisuus tarkastella omaa elämäntapaansa suhteessa kuvissa esi-tettyihin vaihtoehtoihin, tehdä valintoja ja keskustella ryhmässä niiden vaikutuksista hyvinvointiin. KASVISRUOKAPÄIVÄ HERÄTTI KIINNOSTUSTA Etenkin Liettuassa ja Latviassa kiinnostuttiin Helsingissä ja Espoossa kou-luissa toteutetuista kasvisruokapäivistä, joista päätökset oli tehty kunta-tasolla. Käytäntö on saanut hyvän vastaanoton kummassakin kaupun-gissa. Lisäksi heille kerrottiin, että työpaikkaruokaloissa Suomessa on pää-sääntöisesti mahdollisuus valita laadukas kasvisruokavaihtoehto ja että työnantaja usein kompensoi osan työpaikkaruokailun työntekijälle ai-heutuvista kustannuksista. POHDINTAA Seksuaaliterveyteen esitimme Suomen taholta yhden ryhmäkeskustelun pohjaksi hyvin soveltuvan kyselyn, mutta tätä teemaa eivät Baltian mai-den kumppanit halunneet ainakaan tässä vaiheessa ottaa käsiteltäväksi osana mielenterveyttä. Samoin Suomessa terveydelle merkittäväksi ai-heeksi noussut uni, sen laatu ja riittävyys eivät herättäneet kumppaneissa mielenkiintoa. Pitkään keskusteltiin myös UKK-instituutin liikuntasuosi-tusten keveydestä. He olisivat toivoneet rankempia kriteereitä riittävälle liikunnalle. Lopulta päädyimme yhteisymmärrykseen siitä, että oleellista on saada nuoret aikuiset motivoitumaan liikkumisesta, jonka jälkeen lii-kunnan määrää on helpompi vähitellen lisätä. Minimi liikuntamäärät ei-vät aloittelijalle tunnu liian ylivoimaisilta saavuttaa. Monille käytännössä hyviksi koetuille menetelmille ei välttämättä ollut löydettävissä riittävästi tutkimusnäyttöä. Etenkin hankkeen loppuraportti sitä kuitenkin edellytti. JATKOTYÖ HANKKEEN JÄLKEEN Seuraavassa vaiheessa hankkeen varsinaisen aktiivisen vaiheen päätyttyä on tarkoitus tuottaa esiin nostetuista teemoista artikkeleita ja tiedottei-ta sosiaaliseen mediaan. Tieteellinen artikkeli on tarkoitus kirjoittaa mai-den välisestä vertailusta liittyen nuorten terveyteen ja elintapoihin poi-mimalla eri maiden kyselyistä ja saaduista tuloksista ne, jotka ovat samat osallistuneissa maissa tehdyissä tutkimuksissa. Tämän lisäksi tuotetaan ammattilaisille tietoa itse hankkeesta ja sen tuloksista. Maria Rautio TtT, KM, tth Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n jäsen Trakai-linna Liettuassa 33
Tyoterveyshoitaja | 2016 No4
To see the actual publication please follow the link above