Työterveyshoitaja 4/16 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden puhelimitse tai sähkö-postitse antamien hoito-ohjeiden korvaamisen kriteerit ovat ennal-laan. Chat-palvelun korvattavuus rinnastetaan puhelimitse tai pos-titse annettuihin hoito-ohjeisiin. Kustannukset oikeuttavat korvauk-seen, kun lääkärin tai työterveyshoitajan puhelimitse, sähköpostitse tai chat-palvelun kautta annetut hoito-ohjeet liittyvät olemassa ole-vaan hoitosuhteeseen ja asiakkaan edeltävään käyntiin. Kela edellyttää, että työterveyshuollon palveluntuottajat tekevät etävastaanottoja varten tietojärjestelmäänsä ja hinnastoonsa omat koodit siten, että niistä on pyydettäessä mahdollisuus saada erillinen listaus voimavaroittain (toimintatiedot ja kustannukset). Kela voi tarvittaessa pyytää työnantajalta tai yrittäjäl-tä nähtäväksi erittelyn etävastaanottoina toteutetuis-ta palveluista työterveyshuollon korvausten hake-muskäsittelyssä ja tarkastustoiminnassa. Etäpal-veluiden käyttöä halutaan seurata myös valtakunnallisesti, jon-ka vuoksi omaa koodi-tusta tarvitaan. TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS RYHMÄTOIMINTANA Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus eivät ole irrallista tekemis-tä, vaan ne liittyvät työterveyshuollon koko toimintaan. Tietoja, neu-vontaa ja ohjausta annetaan työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa. Neuvonnan ja ohjauksen tavoitteena on ehkäistä työstä, työolosuhteista tai työympäristöstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja. Tavoite on myös ohjata työnantajaa ja työntekijöitä suojautumaan haitallisilta työolosuhteilta ja toimimaan työympäristön kehittämiseksi. Tietoja, neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilöllisesti tai ryh-mätoimintana työterveyshuollon kaikessa toiminnassa esimerkiksi työ-paikkakäynnin, terveystarkastuksen, sairausvastaanoton osana tai sel-laiselle osalle työyhteisöä, jolla on työterveyshuollon toimenpitein sel-vitetty tarve saada tietoa kohdennetusti terveyteen ja työhön liittyen. Ryhmäkohtaisesti neuvontaa, ohjausta ja palautetta voidaan an-taa esim. samaa työtä tekeville, kun työpaikkaselvityksessä on tullut esiin työn kuormitustekijöitä tai työhön liittyviä muita asioita, jois-ta työterveyshuollon tulee antaa tietoja. Neuvonnan ja ohjauksen si-sältö sekä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tarve ja käyttö tulee olla kuvattuna työterveyshuollon toimintasuun-nitelmassa tai sen liitteessä. Ryhmätoiminnan korvaaminen edellyttää, että työterveyshuol-lon ammattihenkilöt ovat työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä saatujen tietojen perusteel-la todenneet toiminnan tarpeellisuuden. Toimintaa toteutettaessa on kannattavaa ottaa huomioon heti alusta alkaen monitieteisyyden ja moniammatillisuuden mahdollisuudet. Neuvoja ja ohjausta tarvitse-vat pienryhmät valitaan kuormitustekijöiden sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn perusteella. Ohjauksen ja neuvonnan sisältö ja mene-telmät suunnitellaan ottamalla huomioon työ, työolosuhteet ja työn kuormitustekijät sekä työntekijän terveydentila ja työ- ja toimintaky-ky. Ryhmätoiminnan tulee olla sisällöltään, osanottajamäärältään ja kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus: kuinka monta henkilöä ryhmään osallistuu, kuinka monta kertaa ryhmä kokoontuu ja kuinka kauan kokoontuminen kestää. On huomioitava, että työpaikalla voi työterveyshuollon suositte-lemana käynnistyä harrastus- ja virkistystoimintaa kuten esimerkiksi kuntosali- tai uimahallitoimintaa, erilaisia liikuntaryhmiä tai työn ke-hittämiseen ja organisointiin liittyvää toimintaa (työnohjaus, hyvin-vointiin tai johtamiseen liittyvä koulutus, muutos- tai esimiesvalmen-nus, yleisluento henkilökunnalle, kehittämisprojekti ja -ohjelma). Näis-tä aiheutuvat kustannukset eivät ole sairausvakuutuslain perusteella korvattavaa toimintaa. Koko toimipaikalle pidetyt yksittäiset luennot oikeuttavat korva-ukseen, mikäli työterveyshuollon ammattihenkilö on pitänyt luentoa tarpeellisena työpaikalla tehtävän työn ja työntekijöiden terveyden vä-lisen yhteyden perusteella. Lisää tietoa Kelan työterveyshuollon korvaamisesta löydät Kelan internetsivuilta www.kela.fi/tyoterveyshuolto. Tilaa Kelan uutiskirjeet työnantajille ja terveydenhuollon palveluntuottajille, niin pysyt ajan ta-salla etuuksissa tapahtuvista muutoksista ja uudistuksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Uutiskirjeiden tilaamisen voi tehdä Kelan in-ternetsivuilla www.kela.fi/uutiskirje. Reija Jääskeläinen Osaamiskeskuksen päällikkö, THM Kela, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus Marjo Laitinen Suunnittelija, TtM Kela, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus Lähteet: Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteis-ta, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantunti-joiden koulutuksesta 708/2013 Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista: http://stm.fi/documents/1271139/1408010/STM_linja-us_ terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf/866357e6-f167-4357- bb30-fca6ad790360 Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut: http://www.valvira. fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat- terveydenhuollon-etapalvelut 11
Tyoterveyshoitaja | 2016 No4
To see the actual publication please follow the link above