valtiokonttorilta valtion ja kuntien yh-teishankkeissa. – Systeemissä käytetään valtion korkohyötyä hyväksi. Suomessa ei ole sisäistä rahastoa. Esimerkiksi Es-poo ottaa länsimetroon kalliimpaa lai-naa Kuntarahoituksesta ja muita omia rahoituslähteitä käyttäen. Suomessa jokainen kunta rahoittaa omat hank-keensa omalla tavallaan. Näin meille ei ole päässyt syntymään lainarahoi-tuksen suhteen toimintamalleja. Elinkeinoelämää kannattaisi kuunnella Alemman tieverkon korjausvelan vai-kutukset luonnonvara-alalle (kaivos-toiminta ja louhinta, metsäteollisuus ja elintarviketeollisuus) ovat hyvin pienet. Pasi Holmin mukaan alemman tiever-kon hoitamista ei kuitenkaan pitäisi oi-kopäätä alkaa vähentää. – Teiden perusväylänpito täytyy suhteuttaa käytön ja käyttäjien mu-kaan. Esimerkiksi kuorma-autoliiken-teen kuljetusten kannalta on merkit-tävä, että teiden routavauriot ja heik-kokuntoiset sillat eivät suunnattomas-ti lisää kuljetuskustannuksia, jos ne joutuvat käyttämään entistä pidem-piä reittejä, Holm kertoo. – Jos niihin tuhraantuu heikkojen väylien vuoksi puoli päivää ylimää-räistä, niin ei hyvä. Holmin mukaan jatkossa täytyy tar-kastella mitä liittymiä on järkevää ja tarpeen ylläpitää, muistaen myös teol-lisuuden tarpeet. Ruotsissa Stefan Löfvenin hallitus on sitoutunut luotijunayhteyden rakenta-miseen Tukholman ja Göteborgin välille. – Iso perustelu sille oli, että vanha yhteys jää elinkeinoelämän käyttöön. Ruotsissa ymmärretään elinkeinoelä-män merkitys. Suomessa on tähän as-ti mietitty infraa enemmänkin kansa-laisten kannalta, vaikkapa kun ajatel-laan Länsimetroa, Kehärataa ja Pisa-raa. Elinkeinoelämä ei näistä yhteyk-sistä kovin paljoa hyödy. Ruotsin kal-taisen ajattelutapa johtaa paremmin yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen, Holm päättää. ■ Esa Rantamo: Puheenvuoroja ASFALTISTA ASFALTTIALA SUOMESSA 1990–2014 Miksi asfaltti on mustaa? Mitä tien kunnostus tietomallipoh-jaisesti tarkoittaa? Miten Suomesta tuli asfaltin kierrätyk-sen johtava maa Euroopassa? Miten suomalaisten asfalt-tiosaajien ulkomaanvalloitukset ovat onnistuneet? FM Esa Rantamon kirjoittama teos Puheenvuoroja asfal-tista antaa vastauksia näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin. Kirjassa käsitellään asfalttialan kehitystä teemoittain: mm. toimintaympäristön muutoksia, teknistä kehitystä, turvalli-suutta, koulutusta, ympäristöasioita sekä tutkimustoimintaa. Kirjatilaukset: tarja.hellstrom@infra.fi. Hinta 50 euroa + ALV + postitusmaksut.
2015TeitaVarten_No1
To see the actual publication please follow the link above