TEITÄ VARTEN | 1 3 ”Mikäli kadun kuntotaso on uuden kadun kuntotason ja optimikuntotason välillä, niin korjausvelkaa ei vielä synny. Vasta optimikuntotason alitus muodostaa korjausvelkaa.” korjausvelan taso nousee. Toisaalta me voidaan myös muuttaa huonokun-toisen määrittelyä. Jos todetaan, että tietyt huonokuntoiset osuudet ovatkin vielä kunnossa, niin silloin pääsemme kuin taikatempulla siitä korjausvelas-ta eroon. Kaikki lähtee siitä, että me määrittelemme sen tason, minkä jäl-keen tien kunto on huono. Miten korjausvelka näkyy ja miten se on kehittynyt viime vuosien ai-kana? Ari Varosen mukaan korja-usvelka on kasvussa. Ari Varonen: – Kaduissa korjausvelka näkyy kadun kunnon heikkenemisenä eli urina, rei-kinä ja kantavuuden pettämisinä. Nä-mä huonontavat kadun liikennöitä-vyyttä, aiheuttavat epämukavuutta ja turvallisuuden heikkenemistä. Kun-nat määrittelevät katujen kunnossapi-toluokitukset itsenäisesti ja näin voi-daan sanoa kuntien kohtelun olevan tasapuolista. Yleensä kunnat pyrkivät muodostamaan luokitukset Suomessa yleisesti käytettyjen periaatteiden mu-kaisesti, mutta aivan täysin yhtenäistä katujen määrittely ei eri kunnissa ole. – Korjausvelka on kasvanut vii-me vuosina, koska katujen peruskor-jaukseen ja kunnostuksiin käytettävät määrärahat eivät ole nousseet lain-kaan samassa suhteessa yleisen kus-tannustason nousun ja lisääntyvän ka-tumäärän suhteessa. Tulevaisuudessa korjausvelka uhkaa kasvaa edelleen, koska kuntien tiukkeneva talous yh-dessä sosiaali- ja terveyssektorin ra-hoitustarpeen kasvun kanssa ei näytä mahdollistavan rahoituksen lisäämis-tä katujen korjausvelan poistamiseen. Vesa Männistön mukaan kriittinen korjausvelka on pysynyt melko sa-malla tasolla viime vuosina, mutta vähemmän liikennöidyillä teillä kor-jausvelka on kasvussa. Vesa Männistö: – Kriittisen korjausvelan taso on py-synyt viime vuosina melko ennallaan. Meillä on viime vuosina pyritty siihen, että keskeisen liikenneverkon taso py-syy ennallaan. Vähemmän liikennöi-dyn tieverkon osalta korjausvelka on lähtenyt nousuun. Ja tämä on mei-dän strategian mukaista. Vilkkaasti liikennöidyillä osuuksilla korjausvelka ei kasva ja vähemmän liikennöityjen tieosuuksien korjausvelkaa ei nykyi-sellä rahoituksella voida pienentää. Noin 5 prosenttia vilkasliikenteisistä teistä on huonokuntoisia ja se on py-synyt ennallaan jo vuosien ajan. Lisäisikö rahoituksen kasvu vähem-män liikennöidyn tieverkon korjauksia? Vesa Männistö: – Ensimmäisenä tulee mieleen, että li-särahaa ohjattaisiin vähemmän liiken-nöidylle tieverkolle, jotta korjausvelan kasvu taittuisi. Tässä pitää muistaa se, että vilkkaalla tieverkolla olemme tehneet hyvin paljon kevyitä toimen-piteitä. Olemme tehneet esimerkiksi urapaikkausta ja sitä voi tehdä tielle vain jonkun aikaa. Jossain vaiheessa meidän pitää tehdä sinne paksumpia päällysteitä ja rakenteen parantami-sia. Mahdollista lisärahoitusta ei sik-si käytettäisi automaattisesti vähem-män liikennöidylle tieverkolle. Lisära-hoitusta ohjattaisiin silloinkin myös vil-kasliikenteisien teiden parantamiseen ja paksumpiin päällysteisiin. – Jos me haluamme korjausvelan nollaan, niin silloin koko tieverkon pi-täisi olla huippukunnossa. Eihän se niin voi käytännössä olla. Korjattavaa on aina jonkin verran. Huolehditaan nyt siitä, että estetään kriittisen korja-usvelan hallitsematon kasvu. ■
2015TeitaVarten_No1
To see the actual publication please follow the link above