fakta 26 ADVOK A AT TI / 1-2017 Tukea ja neuvoja läpi rikosprosessin Rikosuhripäivystys huolehtii rikoksen uhrien tukipalveluista. RIKUn palveluista on hyötyä asianajajallekin. EU:n rikosuhridirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden on järjestettävä rikoksen uhreille tukipalveluja. Suomessa tukipalveluja järjestää Rikosuhripäivystys (RIKU), joka on riippumaton kansalaisjärjestö. Sen toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoistyöhön. – Vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat palveluidemme ydin. Rikoksen uhrilla on mahdollisuus saada henkilökohtainen tukihenkilö, joka on tukena koko rikosprosessin ajan. Tukihenkilö saattaa tulla mukaan jo tekemään rikosilmoitusta ja on yleensä läsnä myös oikeussalissa, kertoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Åberg. Tukihenkilöt käyvät läpi monivaiheisen rekrytointiprosessin, jossa arvioidaan, onko henkilö sovelias vaativaan vapaaehtoistoimintaan. Ammatillista pätevyyttä ei vaadita, vaan pääasia on, että tukihenkilön oma elämä on tasapainossa, hän on sinut itsensä kanssa ja hänellä on aikaa keskittyä asiakkaan tukemiseen. Ennen tukitoiminnan aloittamista valitut tukihenkilöt saavat noin viidenkymmenen tunnin peruskoulutuksen, ja he osallistuvat vuosittain sekä täydennyskoulutukseen että ryhmätyönohjaukseen. RIKUN PALVELUT ON SUUNNATTU rikoksen uhreille, rikoksen uhrien läheisille ja todistajille. Esitutkintalaissa säädetään, että viranomaisen on ohjattava rikoksen uhrit tukipalveluihin. – Tavoitteemme on, että poliisi kysyisi uhrilta luvan välittää hänen yhteystietonsa meille, ja me otamme suoraan yhteyttä häneen. Se on tehokkaampaa kuin pelkkä esitteen ojentaminen, Åberg sanoo. Asiakkaista 80 prosenttia on naisia, ja suurin osa rikostapauksista liittyy lähisuhdeväkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan. Yhteensä lähes 80 prosenttiin asiakkuuksista liittyy väkivaltaa. Aliedustettuina ovat miehet ja maahanmuuttajat, rikostyypeistä muu kuin lähisuhdeväkivalta, esimerkiksi katuväkivalta, sekä viha-, liikenne- ja omaisuus- rikokset. Vaikka henkisen tuen antaminen on oleellinen osa tukipalveluja, RIKU antaa keskusteluavun lisäksi myös konkreettista tukea ja neuvontaa rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa. – Miesten on helpompi lähestyä meitä faktapohjaisten neuvojen antajana, ja uhrin oikeusturvasta huolehtiminen on tärkeä osa toimintaamme. Me neuvomme rikosprosessissa, suosittelemme usein asianajajan hankkimista ja selvitämme, mitä mahdollisuuksia on saada kulut korvatuiksi. Neuvomme myös vahingonkorvaus- ja lähestymiskieltoasioissa. Puuttuvatkin asiakasryhmät pitäisi saada tukipalvelujemme piiriin, sillä uhrilla ei usein ole lainkaan asianajajaa. Rikosuhridirektiivissä on lista asioista, jotka poliisin olisi kerrottava uhrille, mutta niitä voi olla vaikea omaksua yhdellä kertaa. – Rikoksen uhriksi joutuminen on stressaava tilanne, joka voi aiheuttaa ahdistusta ja unettomuutta. Samalla pitää toimia useiden eri viranomaisten kanssa monimutkaisten asioiden parissa. Tukihenkilömme kanssa asioita voidaan selkiyttää ja käydä läpi kaikessa rauhassa sitä mukaa kun ne tulevat esille, Åberg kuvailee. OIKEUSAVUSTAJIEN OHJAAMINA Rikosuhripäivystykseen tulee hyvin pieni osuus asiakkaista, vain noin prosentti. Ne avustajat, jotka ohjaavat asiakkaitaan RIKUn palvelujen pariin, kokevat sen kuitenkin hyödyllisenä. – Asiakkaalla on usein tarve käydä läpi asiaa ja tuntemuksiaan laajemmin kuin asianajajan kanssa on mahdollista. Asianajajan työtä helpottaa, kun hän voi keskittyä jutun oikeudelliseen hoitamiseen. Me voimme esimerkiksi käydä asiakkaan kanssa etukäteen tutustumassa oikeustaloon ja mahdollisesti seuraamassa oikeudenkäyntiäkin, jolloin asiakas saa realistisen käsityksen oikeudenkäynnin kulusta. Moni todistaja myös pelkää oikeudenkäyntiä, ja todistaminen sujuu paremmin, jos hän tietää etukäteen, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu, Åberg toteaa. TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Advokaatti 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above