ASIANAJAJALIITTO VAIKUTTAA LAKEIHIN MINISTERIÖIDEN TYÖRYHMISSÄ JA LAUSUNTOJA ANTAEN; ASIANAJAJILLA ON AINUTLAATUISIA NÄKÖKULMIA. Lakien esivalmistelussa ja perusvalmistelussa käytetään sähköisiä verkkokuulemismenetelmiä ja työpajatyyppisiä tilaisuuksia, joissa käydään läpi tiettyä kohtaa lainvalmistelussa. Esivalmistelu on tärkeä osa, koska siinä päätetään, kannattaako säädösvalmisteluun ylipäänsä ryhtyä, ja siksi kuuleminen on tärkeää ihan alusta alkaen. Pakolliseen lausuntokierrokseen voi osallistua kuka vain, eivätkä pelkästään ne, joilta on pyydetty lausuntoa. Ongelmana on ollut, että lausuntokierrokselle laitettuja materiaaleja ei löydetä. Nyt tilannetta helpottaa sähköinen lausuntopalvelu.fi ja valtioneuvoston hankeikkuna, joka aukeaa ensi keväänä. ASIANAJAJAT VAHVASTI MUKANA | Monet suomalaiset järjestöt ovat tyytymättömiä siihen, miten vähän niitä kuullaan poliittisten päätösten ja lakien valmistelussa. Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että parhaiten pääsevät mukaan suuret järjestöt ja vakiintuneita instituutioita edustavat järjestöt, elinkeinoelämän järjestöt sekä ammattiliitot. Niitä kaikkia kuullaan tiiviisti päätösvalmistelussa ja ne kokevat tulevansa kuulluiksi. Erityisesti elinkeinoelämällä on vahva asema lakien valmistelussa. Virkamiehet olivat epävirallisessa vuorovaikutuksessa eniten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa: tutkimuksen mukaan lähes puolet kaikista virkamiesten mainitsemista lausunnon antaneista järjestöistä edusti elinkeinoelämää. Huonommassa asemassa ovat erilaisia ihmisryhmiä edustavat kansalaisjärjestöt, vapaa-ajan järjestöt sekä ammatilliset ja tieteelliset seurat. Asianajajaliittoa on perinteisesti pyydetty lainvalmistelutyöryhmiin ja komiteoihin. Asianajajat vaikuttavat lakien synnyssä ministeriöiden työryhmissä, lausuntoja antaen ja kuulemisiin osallistuen. – Asianajajilla on sellaisia näkökulmia, joita ei ole muilla tahoilla. Esimerkiksi perheoikeuden tai rikosprosessioikeuden aloilta mikään muu taho ei pysty kertomaan kokemuksia niin kuin asianajajat, jotka tietävät esimerkiksi, millaisia ongelmia voi ilmetä ositukseen tai perinnönjakoon liittyvissä asioissa, kertoo asianajaja Markku Fredman.
Advokaatti 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above