10 ADVOK A AT TI / 1-2017 ajassa SILMINNÄKIJÄ Riku Salmivuori vietti muun muassa joulunpyhät netissä vapaaehtoistyössä. Joulu on huijareiden kulta-aikaa. Verkkohuijarin painajainen Vantaalainen erityisopettaja Riku Salmivuori ja muut 419eatersivuston vapaaehtoiset paljastavat verkkopetoksia. Mitä ihmisten olisi hyvä tietää verkkopetoksista? Petoksiin lankeavat eivät ole kouluttamattomia tai tyhmiä, vaan kuka tahansa voi tulla huijatuksi. Kaikilla ihmisillä on tarpeita, joita huijarit käyttävät hyväkseen. Miten taistelette huijareita vastaan? Pidämme huijareita kiireisinä monimutkaisella kirjeenvaihdolla ja byrokratialla tai laittamalla heidät matkustelemaan jopa ulkomaille ja tuhlaamaan rahaa. Sen lisäksi teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa. Esimerkiksi viime vuonna saimme suljetuksi 2 100 väärennettyä verkkosivua ja ilmoitimme pankeille 4 600 huijauksissa käytettyä pankkitiliä ja 4 000 luottokorttitietoa. Eikö huijari tajua, että häntä itseään vedätetään? Huijari kokee samanlaisen ilmiön kuin huijattavansa: vaikka epäilisi tulevansa vedätetyksi, ei uskalla lopettaa. Lopettaminen merkitsee, että uhratut resurssit menevät varmasti hukkaan. Mikä motivoi sinua auttamaan? Saan harvoin hyvän mielen, sillä lähinnä muutun kyynisemmäksi. En kuitenkaan halua lopettaa. Viranomaiset tekevät arvokasta työtä, mutta moni huijattu jäisi pulaan ilman vapaaehtoisia. Tiedonkeruumme ansiosta pystymme esimerkiksi soittamaan suoraan uhrille ja saamme huijauksia poikki. TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVA MIKKO KAUPPINEN Lisää aiheesta Riku Salmivuoren kirjasta Miljoonaperintö tarjolla (Myllylahti, 2016). Kirjan tuotto menee lapsi- ja nuorisotyöhön. PALKATTOMAN TYÖN TEETTÄMINEN EI HYVÄKSYTTÄVÄÄ LAKIMIESLIITTO teki syksyllä kyselyn oikeustieteen opiskelijoille palkattoman työn teettämisestä lakiasiain- ja asianajotoimistoissa. Hieman reilu puolet vastaajista oli itse työskennellyt palkatta ja kaksi kolmesta tiesi jonkun toisen, joka oli työskennellyt korvauksetta. Kyselyn perusteella palkattoman työn teettämistä esiintyy sekä lakiasiain- että asianajotoimistoissa oikeustieteen opiskelupaikkakunnilla Joensuussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa. Näiden lisäksi Oulu nousi esille vastauksissa. Asianajajaliitto ei pidä palkattoman työn teettämistä asiallisena, ellei kyse ole hyvin lyhytaikaisesta harjoittelusta, TERO PUHA VALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJAKSI VALTUUSKUNTA äänesti uudeksi puheenjohtajaksi 12.1. helsinkiläisen Tero Puhan. Hän seuraa luottamustehtävässä savonlinnalaista Antti Vainiota. Puhan toimikausi on kolmivuotinen. Valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi valittiin oululainen asianajaja Olli Siponen, 50. Valtuuskunta käyttää Asianajajaliiton ylintä päätösvaltaa ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tero Puhan haastattelu sivulla 35. LAIN LUKU 1 050 € ASIANAJAJAN JÄSENMAKSU josta kertyy opintopisteitä. – Oli ikävä huomata, että käytäntöä esiintyy myös joissakin asianajotoimistoissa, Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kommentoi. – Asianajajaliitto ei ole työntekijä- tai työnantajajärjestö, mutta mielestämme tehdystä työstä pitää maksaa palkkaa, eikä palkaton työskentely ole oikein. Pääosa asianajotoimistoista toimiikin esimerkillisesti. Suuri määrä opiskelijoita on vuosittain asianajotoimistojen palkallisissa trainee-ohjelmissa. Kyselyyn vastasi 93 henkilöä. Vastaajilta kysyttiin, oliko opiskelija itse tehnyt tai hänelle tarjottu palkatonta työtä tai tietääkö opiskelija muita oikeustieteen opiskelijoita, jotka tekevät tai joille on tarjottu palkatonta työtä. JÄSENMAKSUT ENNALLAAN 2017 JÄSENMAKSUIHIN ei tullut korotusta Asianajajaliiton valtuuskunnan tammikuun kokouksessa. Asianajajan vuosi- ja valvontamaksu vuonna 2017 on yhteensä 1 050 ja uuden asianajajan yhteensä 642,50 euroa.
Advokaatti 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above