JÄTTEENKULJETUS kunnan vai kiinteistön haltijan kilpailuttamana? KTI selvitti Kiinteis-töliitto Päijät-Hä-meen ja Kiinteistö-liitto Varsinais-Suo-men toimeksiannos-ta jätteen-kuljetuksen järjestämi-seen liittyvistä kysymyksistä ja nii-den käytännön eroja. Analyysissä tutkittiin kustannuseroja kunnal-lisen ja kiinteistön haltijan järjes-tämässä jätteenkuljetuksessa eri aineistojen pohjalta. Perusteena käytettiin valtakunnallisesti toteu-tuneista kustannustasoja vuodelta 2015 (sis.ALV 24%). Pääosin kustannusanalyysi pe-rustuu KTI:n ylläpitokustannus-vertailuun, jossa aineisto koostuu vuokra-asuntokiinteistöistä, jot-ka ovat ammattimaisten kiinteis-tösijoittajien (instituutiosijoitta-jat, sijoitusyhtiöt ja rahastot) sekä kaupunkien vuokrataloyhtiöiden omistamia. Lisäksi on hyödyn-netty Kiinteistöliiton Indeksita-lotutkimusta, jossa verrataan in-deksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupun-geissa käyttäen voimassa ollei-ta maksuperusteita ja hintoja vuo-delta 2015. Kustannusanalyysin lisäksi sel-vitystä varten haastateltiin 13 asi-antuntijaa. Kohderyhmänä asian-tuntijahaastatteluissa olivat valta-kunnalliset ja paikalliset kiinteis-tön- omistajat, isännöitsijät, huol-toyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt ja kun-nan edustajat. Näkemyksiä ja kokemuksia asiantuntijoilta Asiantuntijoiden mielipiteet jättei-den kuljetusjärjestelmään liittyen olivat usein vahvoja ja pohjautui-vat käytännön kokemukseen, jota oli pääsääntöisesti vain jommasta-kummasta järjestelmästä. Kunnallisessa mallissa vastuu jätehuollon kuljetusten toimivuu-desta on yhdellä kunnallisella or-ganisaatiolla, joka kilpailuttaa jä-tekuljetuksen. Kiinteistön halti-jan mallin keskeiseksi vahvuudek-si nähtiin valinnanvapaus ja kul-jetusten järjestäminen juuri omia tarpeita vastaaviksi. Kustannustehokkuutta arvioita-essa malleilla ei kuitenkaan näh-ty olevan suurta keskinäistä eroa. Mallilla ei myöskään nähty ole-van vaikutusta jätekuljetusten laa-tuun, toimivuuteen tai luotetta-vuuteen. Kehitysideoiden läpi-vienti arvioitiin haastavaksi isossa tilaajaorganisaatiossa. Haastatteluissa arvioitiin, että kehitysideoita on helpompi toteut-taa pienemmissä kokonaisuuksis-sa esimerkiksi taloyhtiöiden alu-eellisella yhteistyöllä. Suorassa so-pimussuhteessa yksittäisten osa-puolten välisellä yhteistyöllä ja palvelukokemuksella on keskei-sempi merkitys kuin julkisen tahon järjestämässä palvelussa. Yhtenä heikkoutena kunnalli-selle mallille nähtiin tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuudet ongel-matilanteissa. Arvioitiin, ettei yk-sittäisillä reklamaatioilla ole mer-kitystä, kun on kyse laajemmas-ta kunnallisesta palvelusta, josta on sopimukset aina muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Paljon poh-dittiin myös tiedonkulun avoi-muutta kuljetusliikkeen ja kun-nan organisaation välillä, kun so-pimuksiin on usein rakennet-tu erilaisia palkkio-sanktiojärjes-telmiä, joihin reklamaatiot voivat vaikuttaa. Läpinäkyvyys toteutuu malleis-sa eri tavalla; kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa on ky-seessä kahdenvälinen palvelu ja kustannukset ovat läpinäkyviä osa-puolten välillä. Läpinäkyvyys on kuitenkin ainoastaan sopimusta-hojen välistä, eikä toteudu avoi-mesti kaikille. Kunnallisessa mal-lissa taas hinnat ovat jätelautakun-nan määrittämiä ja kaikille samat. Arvioitaessa asiakkaiden tasa-puolisuutta kustannustasot nousi-vat usein esille. Kunnan mallia pi-dettiin tasapuolisena sen vuoksi, että hinta on kaikille sama. Haas-tatteluissa kuitenkin tuotiin esil-le, että tasapuolisempaa olisi, jos kustannus huomioisi aiheutta-misperusteen. Haasteeksi näh-tiin, että keskustassa ja taajamas-sa asuvat ovat subventoimas-sa kauempana syrjäseuduilla tai vaikeiden kulkuyhteyksien pääs-sä asuvien tuottamaa kuljetuskus-tannusta. Raimo Kiljunen Kunnan kilpailutus Mediaani €/htm²/kk Espoo 0,22 Helsinki 0,23 Hyvinkää 0,24 Jyväskylä 0,19 Kerava 0,18 Kuopio 0,18 Lappeenranta 0,20 Tampere 0,18 Vantaa 0,25 Kuntien keskiarvo 0,21 Kiinteistön hal-tijan kilpailutus Mediaani €/htm²/kk Hämeenlinna 0,28 Lahti 0,17 Oulu 0,19 Rovaniemi 0,24 Turku 0,28 Kuntien keskiarvo 0,23 Kunnan kilpailutus Yhteenveto • Jätehuoltokustannukset Lahden ja Heinolan vuokra- ja omistusasunnoissa ovat valtakunnan edullisimmat. • Kumpikaan malli ei ole ylivertainen toiseen nähden, eikä automaattisesti johda mata-liin • Kaupunkikohtaiset erot ovat merkittäviä toimintamallista riippumatta. • Jos siirrytään kunnan malliin, niin sen seurauksena Lahdessa asuvat maksavat osan ruutukaava-alueen ulkopuolella asuvien jätehuoltokustannuksia. • Kerros-, rivi- ja ketjutaloissa asuu Lah- dessa 64 % väestöstä ja muualla Päijät- Hämeessä 32 %. Mediaani €/htm²/kk Espoo 0,15 Helsinki 0,15 Hyvinkää 0,12 Jyväskylä 0,14 Kerava 0,13 Kouvola 0,16 Kuopio 0,15 Lappeenranta 0,17 Porvoo 0,19 Tampere 0,13 Vantaa 0,15 Kuntien keskiarvo 0,17 KTI Ylläpitokustannusvertailun mukaiset jätehuollon kustannukset tai korkeisiin jätehuollon kustannuksiin. Kiinteistöliiton Indeksitalotutkimuksen mukaiset jätehuollon kustannukset Kiinteistön hal-tijan kilpailutus Mediaani €/htm²/kk Hämeenlinna 0,16 Lahti 0,10 Oulu 0,14 Rovaniemi 0,12 Turku 0,22 Koko maan keskiarvo 0,17 Laadinnassa käytetty hyväksi KTI:n laatimaa analyysia ”Jätekuljetusten järjestäminen – kunnallinen ja kiinteistönhaltijan kilpailuttaman kuljetuksen analyysi” 16 PÄIJÄT-HÄMEEN KIINTEISTÖVIESTI
P-H KiinteistöViesti | 2016 • No2
To see the actual publication please follow the link above