46 | ORIMATTILA 150 VUOTTA talvella 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen jokseenkin edellä kuvatun kaltaisten skenaarioiden huolestuttamana. Tavoitteena oli turvata kuntalaisille keskeiset peruspalvelut tasaarvoisesti kautta maan. Paras-hanke on saanut kunnissa aikaan rakenneuudistuksia: hankkeen käynnistyessä vuonna 2005 Suomessa oli 432 kuntaa, vuonna 2012 kuntia oli 336. Noin kaksi kolmasosaa kunnista oli Paras-puitelain mahdollistamana valitsemassa kuntaliitoksen sijaan yhteistoiminta-alueen muodostamisen terveydenhuollon nykyisen 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen saavuttamiseksi. Vuoteen 2013 mennessä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitosten ja kuntayhtymämallien myötä noin 50–60 prosenttia kuntien päätös- ja budjettivallasta oli siirtymässä suorilla vaaleilla valitun kunnanvaltuuston ulottumattomiin. Kun otetaan huomioon nykyiset, jo toiminnassa olevat kuntayhtymät, tällaisella kehityksellä Suomeen syntyisi koko joukko kuntia, joiden kunnanvaltuustoilla olisi päätösvaltaa enimmillään vain 20–30 prosenttiin omasta budjetistaan. Orimattilassa tuona aikana sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin hoidettavaksi Aava-kuntayhtymän kautta, mutta muuten kunta hoitaa peruspalveluvastuut pääosin omana työnään. Elinkeino ja kasvupolitiikassa yhteistyötä tehdään Lahden kaupunkiseudun kanssa. Lisäksi Orimattila ja Artjärvi tekivät kuntaliitoksen Paras-hankkeen loppusuoralla vuoden 2011 alusta. Orimattilalla on ollut eri yhteyksissä valmiutta palveluja koskevaan yhteistyöhön, johon se voisi osallistua itsenäisenä kuntana, mutta esitykset eivät ole alueella realisoituneet. Nyt vuonna 2015, eduskuntavaalien kynnyksellä, voitaneen todeta, että tavoitteena ollut kunta- ja palvelurakenneuudistus ei hallituskauden aikana toteutunut esitetyllä tavalla eikä edes minimitasolla. Päijät-Hämeessä tehtiin kaksi kuntaliitospäätöstä (Lahti ja Nastola sekä Hollola ja Hämeenkoski), mutta uskaliaat ovat todenneet, että näin on käynyt hallituksen toimista riippumatta ja että vähemmän määrätietoisella hallitusohjelmalla tulos olisi ollut jopa parempi. Kataisen hallitus katkaisi Paras-hankkeessa syntyneen julkisen hallinnon uudistamisen heikon jatkumon, jossa oli kuitenkin seuraavia askelia nähtävissä. Vaalikauden loppupuolella sote-uudistuksessa ja metropolihallinnossa otettiin paluuaskelia Paras-hankkeen pohjille. Tämä ennakoi, että vuoden 2015 vaalien tulosten perusteella syntyvä hallitus ja hallitusohjelma ottanee julkisen hallinnon uudistumiseen kantaa myös aluehallinnon näkökulmasta. Siksi on perusteltua tarkastella aluehallinnon näkymiä ja uudelleen pohtia ajatuksia aluehallinnon tulevaisuudesta ja niiden vaikutuksista Orimattilaan. Päijät-Häme uuden aluehallinnon aloitteentekijänä Viime vuosien aikana Päijät-Hämeen maakuntaliitto on ollut aktiivisesti hakemassa aluehallinnon uutta suuntaa, esimerkiksi maakuntavaltuusto päätti poliittisena tahtonaan vuonna 2011 seuraavaa: – Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päättää, että se on aloitteellinen ja ensirintamassa rakentamassa toimivampaa kansanvaltaista aluekehitysmallia. Maakuntavaltuusto etsii aktiivisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja uudeksi maakunnan aluekehittämisrakenteeksi, jotta voidaan turvata jatkossakin mahdollisimman myönteinen Päijät-Hämeen alueen kehittäminen ja kehittyminen. Kuntien tulee olla tiiviisti mukana rakentamassa aluekehitysmallia. Päijät-Hämeen liitto teetti omistajakuntien kunnanvaltuutetuille sähköisen kyselyn vuonna 2012. Kyselyssä pyrittiin kar
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above