Page 47

Orimattila 150 vuotta

LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 45 tai Päijät-Hämeen alueen kuntien muodostamiin kokonaisuuksiin sekä valtion aluejakoihin. Viime vuosikymmenien aikana Orimattilan kuuluminen Päijät-Hämeen maakuntaan on myös osaltaan vastannut Orimattilan aikaisempia näkemyksiä. Samalla Orimattilan rooli osana alueen edunvalvontaa, päätöksentekoa ja kehittymistä on löytänyt kotinsa. Orimattilan mukanaolo Päijät-Hämeen alueen aktiivisena toimijana on myös vaikuttanut koko alueen näkemykseen yhä vahvemmasta linkittymisestä Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvuun. Orimattila on osallistunut aktiivisesti julkisen rakenteen ja palveluiden kehittämiskeskusteluihin ja tuonut esille aluehallinnon mahdollisuudet ratkaisuna eikä ongelmana, jona sitä valtakunnan politiikassa on kuluneet neljä vuotta pidetty. Mitä seuraavan neljän vuoden aikana aluehallinnossa tapahtuu? Kuinka se vaikuttaa 150-vuotiaaseen Orimattilaan? Harmaantuva Suomi haastaa maakunnat Hyvinvointiyhteiskunnan rakenneuudistuksiin meidät pakottaa väestömatematiikka. Vuoteen 2026 mennessä huoltosuhde heikkenee Suomessa 50 prosentista 71 prosenttiin. Vuonna 2060 eläkeläisten määrä on lähes kaksinkertaistunut verrattuna tähän päivään. Tuolloin eläkkeellä on 1,8 miljoonaa suomalaista. Väestökehityksen alueellinen tarkastelu kertoo maakuntien kahtiajaon jatkuvan. Väestön ennakoidaan vähenevän kaikkiaan kahdeksassa maakunnassa: Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Samanaikaisesti Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi kahmivat vuoteen 2040 jatkuvasta 600 000 asukkaan väestönkasvusta lähes 90 prosenttia. Väestömuutto ja keskittymiskehitys ovat jatkuneet koko 2000-luvun vahvistaen polarisaatiota. Muuttajat hakeutuvat yhä rajatummalle maantieteelliselle alueelle. Muuttovirta suuntautuu pääosin suurille kaupunkiseuduille. Kuntakenttä ja maakunnat jakautuvat menestyjiin ja menettäjiin. On riski, että vakavasti väestöään menettävillä alueilla kuntien tulopohja kovertuu ontoksi ja toisaalta voimallisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla painitaan investointeihin liittyvien rahoitusongelmien parissa. Päijät-Hämeessä keskittymiskehitys ja väestökehitys näkyvät kahdella eri tavalla: pääkaupunkiseudun läheisyys vaikuttaa siten, että meiltäkin muutetaan sinne, mutta samalla pääkaupunkiseudun kasvu hyödyttää meitä, kun muuttoliike koko Suomesta sinne on niin laajaa. Päijät-Hämeen tulevaisuuden yksi keskeisistä kysymyksistä liittyy siihen, kuinka hyvin me haluamme, osaamme ja voimme hyötyä pääkaupunkiseudun kehittymisestä. Päijät-Hämeen reuna-alueiden muuttoliikenteen maakunnan keskustaan ennakoidaan jatkuvan vahvana. Orimattilan osalta tilanne on mielenkiintoinen: se on tiiviisti lähellä Lahtea, mutta sillä on samalla varsin edullinen sijainti suhteessa pääkaupunkiseutuun. Näiden tekijöiden pohjalta Orimattilan olettaisi olevan muuttoliikkeiden hyötyjien puolella, jos kaupungin kasvu-, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikassa onnistutaan. PARASta rakennetta etsimässä Kataisen hallituksen hallitusohjelman pitkän ja vaikean pihtisynnytyksen jälkeen vuonna 2011 ei ollut kenellekään epäselvää, että julkisessa keskustelussa hallitusohjelman tavoitteista nousi ylitse muiden Kunta- ja palvelurakenneuudistus, kärkenä vahvat ja suuret peruskunnat. Aihe ei ollut uusi, sillä jo pääministeri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti kevät


Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above