LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 31 pailussa. Osaavan työvoiman riittävyys, kyky reagoida koko ajan nopeutuviin tuotantorakenteen ja yhteiskunnan muutoksiin sekä kyky ratkaista väestön ikääntymisen asettamat haasteet ratkaisevat pitkälle maamme ja sen jokaisen kunnan tulevaisuuden. Myös globaalit ongelmat - erityisesti se, miten kykenemme pysäyttämään ilmastonmuutoksen - vaikuttavat tulevaisuuden kehitykseen, ehkä enemmän kuin nyt osaamme arvioida. Euroopan turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat myös käsityksiimme tulevista kehitysmahdollisuuksista. Maamme kehitys menneiden sadan vuoden aikana köyhästä Euroopan reunavaltiosta toimivaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi on menestystarina, joka on rakentunut pitkälle vahvan osaamisen ja strategian varaan. Koulutusjärjestelmämme on taannut kaikille yhtäläiset mahdollisuudet opiskella ja tehnyt mahdolliseksi kansakuntamme henkisten voimavarojen hyödyntämisen kansanvälisesti katsoen esimerkillisellä tavalla. Se on tärkeä muistaa, kun tuskailemme tämän ajan suurten ongelmiemme keskellä. Yksittäinen kansalainen tai kunta ei ole ajopuu ajan virrassa, vaan kehitykseen voidaan vaikuttaa, jos siihen on tahtoa ja osaamista. Osaamisen merkitys kasvaa Korkeaan osaamiseen tukeutuva strategia on menestyksemme perusta jatkossakin. Se ei kuitenkaan kanna, ellemme kykene uudistamaan toimintatapojamme koulutuksessa. Hukkaamme koko ajan valtavasti voimavaroja nuorten syrjäytymisen takia. Aikuiskoulutuksen heikkoudet, erityisesti huono kykymme uusintaa aikuisväestön osaamista, ovat heikentäneet kilpailukykyämme. Koulutusjärjestelmämme on myös liiaksi säädelty ja jäykkä vastaamaan riittävän nopeasti elinkeinoelämän haasteisiin. Myös voimavarojen riittämättömyys alkaa vaivata koulutusjärjestelmämme toimintakykyä. Julkisin varoin rahoitetun koulutusjärjestelmän toimivuudesta on huolehdittava, jotta taattava kaikille yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet. Kaikille on turvattava oikeus ammattitaitoon ja työmarkkinoilla työllistymisen. Vaihtoehtoisia väyliä ammattiaidon hankkimiseen on kehitettävä. Lukiokoulutuksen voimavarat on turvattava. Ammatillista koulutusta on kehitettävä työelämälähtöiseen suuntaan, mm. ottamalla käyttöön 2+1 -malli, eli kaksi vuotta ammatillista koulutusta oppilaitospainotteisesti työelämäjaksot mahdollistaen ja viimeinen vuosi oppisopimuskoulutuksessa. Aikuiskoulutus tulee irrottaa kuntien rahoittamasta ammattikoulutuksesta valtion rahoitusvastuulle ja näyttötutkintoihin painottuvaksi. Näin nuorisoasteen ammattikoulutuksesta voidaan poistaa määrällinen ohjaus ja turvata nuorille koulutuspaikka ilman erikoisjärjestelyjä. Aikuiskoulutusta tulee uudistaa sisällöllisesti painottumaan uusien tutkintojen suorittamisen sijaan lyhytkestoisempaan kunkin kansalaisen osaamisen täydentämiseen modulaarisen koulutuksen avulla. Koulutusjärjestelmämme kehittäminen ei yksin riitä turvaamaan osaavan työvoiman riittävyyttä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa sekä nykyistä tuloksekkaampaa maahanmuuttajien kotouttamista. Näissä kaikissa kysymyksissä on kuntien – myös Orimattilan kaupungin - merkitys hyvin keskeinen.
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above