LOVIISAN PÄSSISTÄ Z-JUNAN KYYTIIN | 29 tai kokonaan peruskuntia suurempien alueiden vastuulle. Tällöin enimmillään 190 000 kuntien palveluksessa olevaa henkilöä siirtyy työnantajalta toiselle, samoin yli puolet kuntien kustannuksista. Samalla pitää ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitus, kiinteistöjen ja muun omaisuusmassan käsittely, eläkevastuut, palkkojen harmonisointi ja moni muu asia. Kyseessä on valtava uudistustyö. Sote-uudistuksen lisäksi alkaneella eduskuntavaalikaudella odottaa ratkaisuaan eduskuntakäsittelyssä kaatunut koulutuksen toisen asteen järjestämislainsäädäntö. Näyttää ilmeiseltä, että toisen asteen koulutuksessa alueelliset ratkaisut ovat yleistymässä. Kuntien valtionosuusjärjestelmäkin odottaa jälleen kerran uudistusta. Se on myös pakko uudistaa sote-uudistuksen kanssa samanaikaisesti. Näiden kuntia suoraan koskevien uudistusten lisäksi ovat vireillä valtion alue- ja keskushallinnon uudistukset. Nämä kaikki uudistukset on syytä valmistella kunnolla. Koska kyse on erittäin suurista uudistuksista, jotka vaikuttavat merkittävästi koko yhteiskuntaamme, valmistelu on perusteltua tehdä parlamentaarisen komitean toimesta siten, että uudistustyölle varataan riittävä aika. Kuntia on kuultava aidosti uudistuksen valmistelun aikana. On tärkeää, että ensin hahmotetaan kokonaiskuva siitä, millainen julkinen hallinto kokonaisuudessaan halutaan, ennen kuin ryhdytään valmistelemaan eri hallinnonalojen uudistusten yksityiskohtia. Vain näin saadaan aikaan toimiva järjestelmä. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan tai pääosaltaan siirretään pois kuntien järjestämisvastuulta, kuntien rooli muuttuu merkittävästi. Muutosta voidaan perustellusti kuvata suurimmaksi, mitä hyvinvointiyhteiskunnassamme on tehty. Luonnollisesti ratkaisevaa on, miten siirto tehdään. Mikä on kuntien rooli soten jälkeen? Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyisikin pois kuntien järjestämisvastuulta, jää kuntien rooli silti hyvin keskeiseksi yhteiskunnassamme. Kuntien vastuulle jäävät varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kulttuuritoimi, vapaa-aika- ja liikuntatoimi, työllisyyden hoito, kotouttaminen, maapolitiikka, yleis- ja asemakaavoitus sekä kunnallinen infra ja elinvoimapolitiikka, jonka merkitys tulee kasvamaan. Kuntien tehtävä paikallisen toimeliaisuuden käynnistäjänä korostuu. Lähitulevaisuudessa paikallisuuden ja seudullisuuden merkitys lisääntyy. Kuntien rooli paikallisen elinvoiman moottorina vahvistuu, samoin kuntien rooli entistä keskeisempänä osana paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Kunnat ovat jatkossa entistä enemmän verkostojen kutojia. Kehitys voi parhaimmillaan myös uudistaa kunnallista itsehallintoa nykyaikaiseksi toimivan kansalaisyhteiskunnan ytimeksi. Tuollaista roolia ei voi säätää kunnille lailla, kuntien on lunastettava rooli omalla toiminnallaan. Tarvitaan uudenlaista avoimuutta, kansalaislähtöisyyttä ja uudenlaisia toimintatapoja. En siis ole missään mielessä vähättelemässä kuntien merkitystä tulevaisuuden yhteiskunnassa, vaan olen hakemassa kuntahallinnon, erityisesti sen ytimen - kunnallisen itsehallinnon - sisällöllistä uudistamista, siirtämistä nykyaikaan. Sote-uudistuksen toteutuminen antaa myös mahdollisuuden pohtia kuntarakennetta pitkäjänteisemmin. On selvää, että kuntarakenne uudistuu jatkossakin. Suuruuden ekonomian ohella kuntarakennekeskustelussa nousee esille paikallisuus, elinvoiman vahvistaminen ja kansalaisyhteiskunnan toimivuus.
Orimattila 150 vuotta
To see the actual publication please follow the link above