2/2017 Moodi 55 SHQS-laatuohjelman matkassa SIRKKA PIIROLA on työskennellyt SHQSlaatuohjelman parissa vuodesta 2003. Hän on toiminut Labqualityn johtavana auditoijana vuodesta 2007 ja jää eläkkeelle elokuussa 2017. "Olen saanut olla pari vuosikymmentä mukana laatutyössä sosiaali- ja tervey- denhuollon toimialalla, siitä suurimman osan SHQS-laatuohjelman (Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman) parissa. 2000-luvun alkuvuosina sain mahdollisuuden siirtyä päätoimiseksi auditoijaksi silloiseen Efektiaan. Efektian edeltäjään, Suomen Terveystutkimus Oy:hyn, laatuohjelmassa käytössä oleva kriteeristö oli hankittu vuosikymmen aikaisemmin Englannista King’s Fund -instituutista, käännetty sekä sovitettu suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakenttään. Labqualityyn SHQS laatuohjelma siirtyi 2007. Mikä SHQS? SHQS-laatuohjelma pohjautuu kansainväliseen akkreditointimenettelyyn, jonka kattojärjestönä toimivan ISQuan (International Society for Quality in Health Care) standardeissa on määritelty arviointikriteeristön, koulutuksen ja auditointimenettelyn periaatteet. Laatuohjelmassa lähes alusta asti mukana ollut kollegani Marja Pokka-Vuento kertoo menetelmän alkuvaiheesta: ”Menetelmän käyttöönotto eteni 1990-luvulla vaiheittain. Ensimmäiset auditoinnit tehtiin kahdessa terveydenhuollon organisaatiossa, Jorvin sairaalassa sekä Sairaalaosakeyhtiö Mehiläisessä 1994 ja 1995. Näihin pilotointivaiheen auditointeihin liittyi sosiaali- ja terveysministeriön tuella tehty arviointitutkimus menetelmän sopivuudesta suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon arviointiin. Pilottiauditointien jälkeen tehtiin kriteeristön ensimmäinen päivitys." Alun perin laaduntunnusmenettelyyn ei ollut kiinnostusta, vaan auditoinnin lähtökohtana oli laatujärjestelmän rakentaminen ja laadun parantaminen. Auditoidut organisaatiot kuitenkin esittivät toivomuksen myös laaduntunnustusmenettelystä, ja niin määriteltiin kansainvälisten ISQua-standardien pohjalta laaduntunnustuksen välttämättömät edellytykset, sekä perustettiin auditoijaryhmästä riippumaton laatuneuvosto. Laatuneuvoston tehtävänä oli laaduntunnustusten myöntäminen auditointitulosten käsittelyn pohjalta. Ensimmäinen laaduntunnustus myönnettiin Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronille 1997. Laatuohjelmaan liitettiin kriteeristön lisäksi menetelmän käyttöönottoon liittyvä koulutus (MEKO), ulkoisten auditoijien koulutus (AKO), sisäisten auditoijien koulutus (SAKO) ja hieman myöhemmin auditoijien täydennyskoulutus (TAKO). Kriteeristö jo 200 organisaatiolla Liki 25 vuoden aikana SHQS-laatuohjelma on vakiinnuttanut Suomessa paikkansa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden laadun kehittämisen viitekehyksenä. Käytössä oleva kriteeristö on päivitetty 2000-luvun alussa kolmannen kerran ja uudelleen tämän vuosikymmen alkupuolella ISQuan standardien, toimintaa ohjaavien säädösten ja suositusten pohjalta. Myös ISO 9001 -standardien keskeiset vaatimukset on sisällytetty kriteeristöön. Manuaaliset kriteeristöt ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään, Laatuporttiin. Kaikkiaan kriteeristön on hankkinut yli 200 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota ohjaamaan oman toimintansa kehittämistä. Itse ihastuin heti alkuvaiheessa SHQS-laatuohjelmaan kuuluvaan itsearviointimenettelyyn. Kun sekä johto että koko henkilöstö peilaavat toimintaansa arviointikriteeristön vaatimuksiin, syntyy yhteinen käsitys organisaation laadunhallinnan tilasta, mikä helpottaa sitoutumista tarvittavaan kehittämistyöhön. Auditointitoiminnan mullistus Auditointitoiminta on kokenut mullistuksen kuluneina parinakymmenenä vuotena koskien sekä auditoitavia kokonaisuuksia että itse auditointimenettelyä. Auditoitavat organisaatiot ovat entistä laajempia toimintakentässä tapahtuneiden yhdistymisten vuoksi. SHQS-laatuohjelmassa auditoijille toimitetaan hyvin laaja aineisto etukäteen tutustuttavaksi. Alkuvuosina asiakirjat toimitettiin paperiversioina. Isoissa organisaatioissa, kuten sairaanhoitopiireissä tai sosiaali- ja terveyskeskuksissa, aineisto koostui suurimmillaan jopa paristakymmenestä asiakirjamapista, jotka lähetettiin kullekin auditoijaryhmän jäsenelle. Nykyään tarvittavat asiakirjat löytyvät sähköisenä ja auditoitava organisaatio toimittaa ne auditoijien käyttöön joko Laatuporttiin, antaa auditoijille tunnukset intranetiin tai muuhun dokumentaationhallintajärjestelmäänsä. Myös etukäteen toimitettavan materiaalin määrää on vähennetty kolmannekseen aiemmasta. Laaduntunnustus- auditointiprosessi on pitkälti yhdenmukainen ISO-sertifioin- ti-toiminnan kanssa, toimivathan päätoimiset SHQS-auditoijat myös ISO-auditoijina. Auditoijaryhmät ovat moniammatillisia huomioiden kunkin organisaation toimialueen. Itse olen kokenut auditoijaryhmien työskentelyn antoisana ja opettavana kokemuksena. Useat auditoijat ovatkin ilmaisseet auditoijana toimimisen olevan parhainta johtamiskoulutusta. Laaduntunnustuksen myöntää edelleen auditoijaryhmästä riippumaton asiantuntijaryhmä, SHQS-työryhmä, joka on samalla toiminut kriteeristön ja menetelmän kehittämisen keskeisenä foorumina. Henkilökohtaisesti koen SHQS-työryhmän olleen merkittävä tuki ja voimavara sekä meille päätoimisille auditoijille että koko menetelmän kehittämiselle. Jäädessäni elokuun alussa eläkkeelle, jätän tehtävän kiitollisena antoisasta yhteistyöstä lukuisten SHQS-laatuohjelmaa käyttävien organisaatioiden kanssa. On ollut ilo seurata, miten toimintaa on kehitetty määrätietoisesti ja laadunhallinta on vakiintunut osaksi normaalia sosiaali- ja terveydenhuollon arkea. Samoin iloitsen lukuisten auditoijakumppanien kanssa tehdystä antoisasta yhteistyöstä, joka on ollut sekä opettavaa että voimaannuttavaa." LABQUALITY NYT Kaikkiaan kriteeristön on hankkinut yli 200 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota ohjaamaan oman toimintansa kehittämistä.
MOODI | 2017 / No2
To see the actual publication please follow the link above