Page 8

Moodi No 1 | 2017

TULEVAISUUDEN LABORATORIO Suomi matkalla henkilökohtaisen lääketieteen mallimaaksi? VILJA PIETIÄINEN on filosofian tohtori ja toimii vanhempana tutkijana Suomen molekyylilääketieteen instituutissa, FIMMssä, Helsingin yliopistossa. Henkilökohtaisen lääketieteen tavoitteena 8 Moodi 1/2017 on terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen yksilötasolla. Yksilön terveydestä saadaan entistä enemmän tietoa kun elintapa- ja kliiniset tiedot yhdistetään molekyylibiologisiin mittaustuloksiin. Tämä artikkeli kertoo henkilökohtaisen lääketieteen nykytilasta ja sen edellytyksistä Suomessa. Ennakoivaa, ehkäisevää, yksilöllistävää ja osallistavaa “On tärkeämpää tietää minkälaisella henkilöllä sairaus on, kuin mikä sairaus henkilöllä on.” Hippocrates (n. 460–377 eaa.) Lähes 2500 vuotta sitten elänyttä Hippocratesta voidaan pitää henkilökohtaisen lääketieteen edelläkävijänä (1). Hippocrates tunnusti yksilöllisyyden, ympäristön ja elämäntapojen vaikutuksen terveyteen. Nykymääritelmän mukaan henkilökohtainen lääketiede perustuukin terveyden edistämiseen ja sairauden ymmärtämiseen, luokitteluun, diagnoosiin ja hoitoon yksilötasolla. Yksilöstä kerätään ja analysoidaan kliinisen tiedon lisäksi muuta molekyylitason tietoa sekä elintapatietoja ja -tottumuksia terveyden edistämiseksi, sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja tehokkaamman hoidon toteuttamiseksi. P4-lääketieteen, joka tarkoittaa ”Ennakoivaa, ehkäisevää, yksilöllistävää ja osallistavaa” (Predictive, Preventive, Personalized, and Participatory) lanseerasi amerikkalainen tutkija Leroy Hood (2). Alan terminologiaan kuuluvat myös vivahde eroin yksilöllistetty lääketiede, täsmälääketiede ja yksilöllistetty terveys. Yhteistyö ja pilottihankkeet Henkilökohtaisen lääketieteen kehittäminen ja käytännön toteutuminen vaatii sitoutunutta yhteistyötä yksilön, potilasorganisaatioiden, terveydenhuollon, tutkimuslaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Tässä yhteistyössä biopankeilla on keskeinen rooli, koska niiden avulla voidaan myös rakentaa laajempaan potilasaineistoon perustuvia projekteja. Täsmälääketiede kiinnostaa enenevissä määrin myös lääkealan yrityksiä, sillä monipuolisten teknologioiden avulla voidaan paremmin karakterisoida potilaita, ja suunnitella täten myös kliinisiä lääketutkimuksia juuri oikealle potilasryhmälle ja jopa yksittäisille potilaille (3,4). Suuri osa täsmälääketieteestä toteutetaan vielä toistaiseksi tutkimuslaitoksien ja sairaaloiden tutkimusyhteistyöhankkeina. Tiukka laadunvalvonta ja sen kehittäminen ovat keskiössä, kun potilastiedot tulevat useista eri lähteistä sekä laboratorioista, ja tietokannat voivat perustua useissa eri maissa kerättyyn aineistoon. Standardisoitujen menetelmien käyttöönotto täsmälääketieteessä on vielä kehitysasteella. Uusien tutkimuspuolella kehitettyjen metodien ja testien vieminen kliiniseen käyttöön vaatii vielä paljon asiantuntemusta. Tutkimusteknologiat henkilökohtaisessa lääketieteessä Todelliseen täsmälääketieteeseen pyrittäessä on sairauksien ennaltaehkäisyä, diagnos- KUVA: JOUKO SIRO / FIMM Automatisointi mahdollistaa useiden näytteiden ja suurien näytesarjojen käsittelyn samanaikaisesti. Poliittinen tahtotila ja investoinnit Suomessa hallituksen kärkihankkeiden yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa. Yhteinen poliittinen tahtotila ja luvatut taloudelliset resurssit genomikeskuksen sekä kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen ja biopankkitoiminnan yhtenäistämiseen edistävät henkilökohtaisen lääketieteen tuomista terveydenhuollon ekosysteemiin. Kansallisessa genomistrategiassa on painotettu genomitiedon käyttöä yksilöllistetyssä lääketieteessä. Genomitieto voi tarjota tautimutaatioiden tai sairauksien riskitekijöiden lisäksi vastauksia yksilöllisestä lääkeaineenvaihdunnasta (farmakogenetiikka). Itsenäinen satavuotias Suomi on vauhdikkaasti matkalla kohti yksilöllistettyä terveydenhoitoa. Suomessa on erinomaiset edellytykset soveltaa yksilöllistettyä lääketiedettä ja toimia sen edelläkävijämaana, koska terveydenhuollon, kliinisen lääketieteen sekä tutkimuksen taso on korkea, ja suomalainen väestö on pääosin kiinnostunut omasta terveydestään. Terveyden systemaattisen analysoinnin mahdollistavat ainutlaatuiset kansalliset tutkimusaineistot ja niihin liittyvät rekisteritiedot. Suomalaisten yksilöllisen terveyden edistämiseksi tarvitsemme lisäksi vahvaa yhteistä kansallista tahtotilaa sekä investointeja tutkimukseen ja uusien lääketieteen teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.


Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above