TULEVAISUUDEN LABORATORIO Hyttyslevitteiset Inkoo- ja ”Möhkö”-virukset Suomessa NIINA PUTKURI on sairaalamikrobiologi ja filosofian tohtori, joka työskentelee laboratorioasiantuntijana SPR Veripalvelussa. Inkoo- ja ”Möhkö”-virukset kuuluvat Kalifornian enkefaliittiryhmään, joka on yksi 18 seroryhmästä Orthobunyavirus -suvussa. Suku kuuluu Bunyaviridae-heimoon, jonka tunnetuin edustaja Suomessa on myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Inkoo-virus eristettiin vuonna 1964 Inkoosta kerätyistä hyttysistä (1). Löytymisen jälkeen osoitettiin, että keskimäärin 24 %:lla väestöstä Suomessa on vasta-aineita Inkoo-virusta kohtaan. Vasta-aineiden esiintyminen kasvoi Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen mentäessä. Joillakin paikkakunnilla pohjoisimmassa Suomessa vasta-ainepositiivisia oli jopa 80- 90 % asukkaista (2). Uudempien tutkimusten mukaan tällä hetkellä lähes 50 % ihmisistä on kohdannut Inkoo-viruksen, eikä Etelä- ja Pohjois Suomen väestön seroprevalenssin välillä ole enää suurta eroa (3). Kalifornian enkefaliittiryhmän virukset tunnetaan parhaiten Pohjois Amerikassa, missä ne ovat merkittäviä enkefaliitin aiheuttajia etenkin lapsilla. Yhdysvalloissa esiintyy kahdeksan eri virusta Kalifornian enkefaliittiryhmän 13 viruskannasta. La Crosse -virus on parhaiten tutkittu ja raportoitu Kalifornian enkefaliittiryhmän virus. Sen aiheuttama infektio on yleensä oireeton tai lievä kuumetauti. Toisaalta esiintymisalueellaan 34 Moodi 1/2017 Yhdysvalloissa se aiheuttaa hyttysten levittämistä viruksista eniten enkefaliitteja alle 15-vuotiailla lapsilla (10), ja vuosittain neuroinvasiivisia La Crosse-virusinfektioita raportoidaan 29 - 167 (11). Vaikka La Crosse -virus tunnetaan hyvin, raportoidut tapaukset kuvaavat todennäköisesti vain murto-osaa todellisesta tilanteesta. Erityisesti neuroinvasiiviset infektiot usein sekoitetaan entero- tai herpesviruksen aiheut- tamiin infektioihin (10). Yhdysvalloissa on kuvattu myös yksittäisiä neuroinvasiivisia tapauksia muidenkin Kalifornian enkefaliittiryhmän virusten (Jamestown canyon-, Snowshoe hare- ja California encephalitis -virusten) aiheuttamina (12). Inkoo- ja ”Möhkö”-virukset taudinaiheuttajina Inkoo-virusta esiintyy Pohjois-Euroopassa, ja Suomen lisäksi virus on eristetty Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä kerätyistä hyttysistä (4-6). Fylogeneettiset analyysit osoittivat, että Inkoo-viruksen lähin sukulainen on Jamestown canyon -virus (7), jota esiintyy Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Jamestown canyon -viruksen luontaisena isäntänä toimii valkohäntäpeura (8), ja vaikka Inkoo-virus viruksen luontaista isäntää ei tunneta, sen arvellaan olevan niin ikään jokin hirvieläin. Toisaalta Inkoo-virus säilyy luonnossa myös hyttysten lisääntymiskierron avulla. Naarashyttynen pystyy siirtämään viruksen muniinsa, jolloin niistä kuoriutuva aikuinen hyttynen kantaa heti virusta ja on valmis infektoimaan uuden isännän (9). Inkoo-virus pystyy infektoimaan ihmisen lisäksi myös eläimiä, ja vasta-aineita Inkoo-virusta kohtaan on löydetty lehmistä, poroista, hevosista, koirilta, hirvieläimistä sekä jäniksistä (2). ”Möhkö-virus” on Suomesta eristetty toinen Kalifornian enkefaliittiryhmän virus (3). Niin kutsuttu ”Möhkö-virus” löydettiin vuonna 2007 Ilomantsin Möhkön kylästä kerätyistä hyttysistä, ja se sai nimensä kylän mukaan. Möhkön kylän hyttysten lisäksi virus eristettiin myös kolmelta muulta alueelta Ilomantsin ja Sotkamon kunnista vuosina 2007 ja 2008. Uusi viruskanta oli fylogeneettisten ja serologisten tulosten perusteella läheisintä sukua Venäjältä eristetylle Orthobunyavirus-suvun Chatanga-virukselle (nukleokapsidiproteiinin sekvenssin samankaltaisuus 99 %), ja Suomesta eristetyt viruskannat nimettiin virallisesti Chatanga-viruksen Möhkö-kannoiksi (3). Chatanga-virusta esiintyy laajalti koko Venäjän alueella, missä sen tiedetään esiintyneen jo ainakin vuodesta 1989, mutta Chatanga viruksen luontaista isäntää ei tunneta (13). Toistaiseksi Chatanga-viruksen tiedetään esiintyvän vain Venäjällä ja Itä-Suomessa. Poiketen Inkoo-viruksesta Chatanga- viruksen lähin sukulainen Kalifornian enkefaliittiryhmässä on Pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä Snowshoe hare -virus, jonka luontaisena isäntänä toimivat jänikset (14). Inkoo-viruksen löytymisen jälkeen sen epäiltiin aiheuttavan tautia ihmiselle vain harvoin lähimpien sukulaistensa tavoin. Inkoo-virus yhdistettiin yksittäisiin rajuihin, mutta nopeasti ohimeneviin, keskushermostoinfektioihin jo 1970–80-luvulla nuorilla aikuisilla ja lapsilla (Brummer-Korvenkontio M, henkilökohtainen tiedonanto). Inkoo-virusta ei ole koskaan eristetty ihmisestä. Kuitenkin vasta viime vuonna julkaistiin tutkimustuloksia akuutin Inkoo-virusinfektion yleisyydestä Suomessa ja potilaiden taudinkuvasta (15). Samalla osoitettiin myös Chatanga viruksen kyky infektoida ja aiheuttaa tautia ihmisessä. Inkoo-viruksen IgM-vasta aineita todettiin alle alle prosentti noin 8000 tutkitun potilaan materiaalista. Tutkimukseen valituilla potilailla oli näytteenottohetkellä joko kuumetauti tai neurologisia oireita. Puolet löydetyistä Inkoo-virus IgM-positiivisista potilaista kävivät lääkärissä vain kerran viitaten lievään taudinkuvaan. Loput sairastuneista vaativat sairaalahoitoa. Sairaalahoitoa vaatineiden potilaiden oireisiin kuului kuume, päänsärky, oksentelu ja sekavuus sekä muutamilla potilailla havaittiin kouristuksia. On hyvä huomata, että akuutit Inkoo-virusinfektiot olivat vakavampia alle 16-vuotiailla lapsilla, kun taas Chatanga-virusinfektiot aikuisilla. Merkittävää oli, että kaikki alle 16-vuotiaat potilaat, joilla todettiin akuutti Inkoo-virusinfektio, olivat sairaalahoidossa. Kaikki löydetyt akuutit infektiot todettiin loppukesästä tai syksystä (jopa syys-lokakuun vaihteessa). Tutkimuksessa akuuttia Inkoo-virusinfektiota sairastavia potilastapauksia löydettiin vuosittain. Uudempien tutkimusten mukaan tällä hetkellä lähes 50 % ihmisistä on kohdannut Inkoo-viruksen. Möhkö-virus löydettiin vuonna 2007 Ilomantsin Möhkön kylästä.
Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above