Page 32

Moodi No 6 | 2016

PREANALYTIIKAN LAADUN SEURANTA KUNTOON KERTTU IRJALA on professori, kliinisen kemian erikoislääkäri ja toimii Labqualityn preanalytiikan työryhmän puheenjohtajana. NIINA KIVI on filosofian tohtori mikrobiologian alalta ja toimii Labqualityn tuotekehityspäällikkönä. JONNA PELANTI on diplomi-insinööri ja sairaalakemisti ja toimii Labqualityn tuotantojohtajana. Ennen analyysivaihetta tapahtuu tunnetusti 32 Moodi 6/2016 erittäin merkittäviä tulokseen vaikuttavia variaatioita. Näistä puhutaan, luennoidaan ja kirjoitetaan kiivaasti, mutta systemaattisen seurannan järjestäminen on työlästä. Pääsyynä siihen on nykyisten laboratorioiden tietojärjestelmien puutteellinen valmius asiaan. Osa laboratorioista tutkii nyt erilaisia prosessivirheitä otoksina, ”käsityönä”, mutta se on hankalaa. LIS-tietojärjestelmiä pitää näiltä osin parantaa ja järjestelmien tulee tarjota laboratorioille automaattinen seurantamahdollisuus erilaisille laatuindikaattoreille eri vaiheisiin. Preanalytiikan seurannan tärkeys Biologisista taustamuuttujista potilaan esivalmistelun puutteet on lisättävissä näytetietoihin (mm. edeltävä ateriointi, tupakointi, alkoholin akuutti käyttö, fyysinen rasitus ja kuukautiskierto/raskaus - mahdollisesti lääkitys) ja vuorokaudenaika tallentuu näytteenotossa. Potilasohjauksen puutteita pitää myös seurata. Seurantaa täytyisi tehdä mm. siitä, kuinka usein potilas joudutaan virheellisen esivalmistelun takia pyytämään uudelleen näytteenottoon, tyyppiesimerkkeinä juuri syöneen potilaan paastoglukoosipyyntö tai myöhään iltapäivällä näytteenottoon tuleva mies testosteronipyynnön kera. Tutkimusten tilaamiseen voi liittyä paljon virheitä – otettu näyte ei ehkä mahdollista lainkaan haluttua tutkimusta, tai tilaaja on epähuomiossa valinnut väärän tutkimuksen. Näytteenottoon liittyvistä virheistä vakavin on potilaan tunnistusvirhe! Tällä on suora vaikutus potilaan saamaan hoitoon, ja se on erittäin suuri riskitekijä. Virheellisten tunnistusten määrää tulisi ehdottomasti seurata, jotta voidaan löytää virheiden syyt ja saada virheelliset tunnistukset loppumaan. Lisäksi pitäisi kerätä tietoa esimerkiksi vääristä näytteenottopaikoista, -putkista ja putkimerkinnöistä. Myös virheellisten näytemäärien lukumäärää tulee seurata, jos näytettä ei ole sekoitettu oikein tai näytteenotosta aiheutuu hemolyysiä. Hemolysoituneita näytteitä voi tulla erityisen paljon samoilta näytteenottajilta, ja koulutusta osataan seurantalöydösten avulla kohdentaa heille nopeasti. Näytteenoton potilasohjauksen laatuun kuuluu myös mm. virtsanäytteen annon oikea opastus. Jos virtsaviljelynäytteeseen tulee kontaminaatiota limakalvolta tai iholta, näyte on kelvoton (”sekaflooraa”). Näytteen oikean jatkokäsittelyn suhteen seurataan viiveitä näytteenotosta analyysihetkeen, koska mitattava asia voi muuttua tai tuhoutua (esimerkkinä bakteeriviljelyt, glukoosi). Jatkokäsittelyssä voi tulla virheitä mm. näytteen käsittelyn viiveistä ja virheellisistä putkista. Hemolyyttisten, Labqualityn preanalytiikan työryhmä ehdottaa, että laboratoriot tekevät systemaattista preanalyyttisten laatuindikaattorien ikteeristen ja lipeemisten näytteiden huomiointi ja jatkotoimet niiden osalta on myös otettava haltuun. Osa preanalyyttistä laadun seurantaa on myös potilaspalvelun joustavuus ja nopeus – ajanvarauksen toimivuus, odotusviiveet näytteenottoon ja kiireellisenä pyydettyjen tutkimusten saantinopeus. Potilaskohtaisten tutkimusten osalta vastaavasti prosessipoikkeamat ovat myös tärkeitä – esimerkiksi väärä lääkitys käytössä spirometriaa tehtäessä tai väärät elektrodien sijainnit EKG:ssä. Preanalytiikan kyselytutkimuksen antia Labqualityyn on perustettu, nyt noin vuoden verran toiminut, preanalytiikan työryhmä pohtimaan preanalytiikan tulevaisuutta ja käytännön toimintatapoja. Ryhmään kuuluu Kerttu Irjala (pj), Elina Porkkala-Sarataho (Fimlab), Riikka Mäkelä (Fimlab), Ulla Penttinen (Novia), Tiina Lehto (Nordlab), Markku Koskela, Jonna Pelanti (Labquality), Niina Kivi (Labquality), Harri Laitinen (Labquality) ja Tanja Elo (siht., Labquality). Labqualityn preanalytiikan työryhmä ryhmitteli keskeiset preanalyyttiset poikkeamat ja teki keväällä 2016 preanalytiikan laatumittarit kyselyn yli tuhannelle Labqualityn kotimaiselle asiakkaalle selvittääkseen tällä hetkellä käytettäviä preanalytiikan laatumittareita ja niiden seurantaa. Vastauksia saatiin 38 asiakkaalta; valtaosa julkisia aluelaboratorioita, keskuslaboratorioita tai lääkäriasemien laboratorioita. Systemaattinen seuranta IT-keinoin todettiin ilmeisen vähäiseksi johtuen käytössä olevien IT-ohjelmistojen puutteista. Seuranta toteutetaan käsityönä/otoksina. Vastausten vähyyskin kertoo siitä, että asia on hankala toteuttaa nykykeinoin. Tähän on saatava muutos. Kyselyyn vastanneista laboratorioista 27 % ei seuraa lainkaan potilaan tunnistamiseen liittyviä virheitä. Vastaajista 49 % ei seuraa myöskään lainkaan sitä, onko potilas kutsuttava uudelleen näytteenottoon jonkun virheen takia. Laboratorio- tutkimuksen tilaamiseen liittyviä virheitä kyselyn perusteella seurattiin noin 70 - 80 % laboratorioista. Potilaan valmistautumiseen liittyviä virheitä seurataankin jo huomattavasti vähemmän (55 - 65 %). Näytteenotossa ja -käsittelyssä tapahtuvia virheitä seurattiin edelleen varsin vaihtelevasti (kuva 1). Kysely preanalyyttisten variaatioiden seurantamahdollisuuksista tehtiin myös LIS-toimittajille, ja vastaukset saatiin ainoastaan kahdelta ohjelmistotoimittajalta. Niistä kävi ilmi, että joidenkin poikkeamien raportointi erillisinä poimintoina on järjestelmissä mahdollista, mutta systemaattista seurantaa ei ole mahdollista toteuttaa tällaisenaan. Laboratoriot eivät siis vielä ole kyllin ponnekkaasti vaatineet ohjelmistoilta preanalyyttisten poikkeamien seurantamahdollisuuksia, joten niitä ei ole myöskään toteutettu. Labqualityn preanalytiikan työryhmä ehdottaa, että laboratoriot tekevät systemaattista preanalyyttisen laatuindikaattorien seurantaa. Taulukossa 1 on lueteltu eri laatuindikaattoreita. Toki kaikki mittarit ovat tärkeitä, mutta taulukossa on nostettu omana sarakkeena työryhmän mielestä kaikkien keskeisimmät seurattavat laatuindikaattorit. Tietysti niiden poikkeamien seuranta, jotka voivat johtaa virheelliseen diagnoosiin tai hoitoon, on kiireellisintä. Laboratorioiden on syytä käynnistää seurannat näistä asioista parhaaksi katsomallaan seurantaa. TEEMA: LAATU


Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above