Page 40

Moodi No 5 | 2016

Laboratorioala on laatutyön edelläkävijä TEKSTI SARI KRAPPE KUVA SAMULI KNUUTILA Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkin mielestä laboratorio- ja näytteenottopalvelut viitoittavat terveyspalveluille tietä sekä asiakaslähtöisyydessä että laadun arvioinnissa. Sote-uudistus vaatii monen alan kapellimestareita Liisa-Maria Voipio-Pulkki on sosiaali- ja terveydenhuollon 40 Moodi 5/2016 moniottelija. Hän toimii tällä hetkellä STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston terveyspalveluryhmän johtajana, ja on sitä ennen ehtinyt kerätä käytännön kokemusta niin HUS:in päivystysylilääkärinä kuin Kuntaliiton hallintoylilääkärinä. Voipio Pulkki pitääkin hyvänä toimintamallina ministeriössä työskentelevän henkilöstön tiettyä vaihtuvuutta sisään ja ulos. - Ministeriöön työhön tullaan vapaaehtoisesti. Tärkeää on, miten asioita ohjataan valtionhallinnon ja palvelujärjestelmästä vastaavien toimijoiden yhteistyönä. Esimerkiksi sote-uudistuksen valmistelussa ministeriössä työskentelee tälläkin hetkellä määräaikaisia erityisasiantuntijoita, ja on tärkeää, että he sen jälkeen palaavat takaisin. Liisa-Maria Voipio-Pulkki on tuttu nimi kaikille sote-uutisia seuraaville kansalaisille. Hän on keskeisissä rooleissa mm. terveydenhuoltolain ja lääkehuollon lainsäädännön uudistuksissa, ensihoidon, päivystyksen ja hätäkeskuksen yhteistyön kehittämisessä sekä Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnat -työryhmässä. Isojen ja pienten asioiden keskinäinen koordinointi ei kuitenkaan aina ole helppoa. - Ryhmäpäällikön työ ministeriössä on kapellimestarin hommaa. On tärkeää turvata se, että asiantuntijat ja avustava henkilöstö pystyvät työskentelemään tuloksellisesti, Voipio-Pulkki summaa. STM:n johtajan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteinen lainsäädäntötyö on tällä hetkellä hänen toimensa ykkösprioriteetti. Esivaiheena on päivystysuudistus eli sairaaloiden päivystystoiminnan koonti isompiin yksiköihin sekä toimintojen kokoaminen ja joidenkin erityistehtävien keskittäminen. Hartiapankkiin kuuluu myös terveysalan kasvustrategia, johon sisältyvät biopankkien toimintojen yhtenäistäminen, Kansallisen genomikeskuksen perustaminen ja Kansallinen syöpäkeskus. Hankkeiden on tarkoitus edetä jo kuluvan syksyn aikana. Asiakassegmentointia myös terveydenhuoltoon Liisa-Maria Voipio-Pulkki pohtii, miksi moderni asiakassegmentointi, eli aidosti asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt palvelut, viipyvät terveydenhuollon sektorilla, kun muualla sitä on tehty jo pitkään. - Kun diginatiivisukupolvi tulee päivystykseen, ei nykyisiä tapoja – jonotusta asemalla ja puhelimessa – enää hyväksytä. Toisaalta myös ikääntyvän väestön netinkäyttö on yleisempää, mitä alalla on aiemmin osattu ennustaa. Asiakaslähtöisiä digipalveluja pitää kehittää. Johtajan mielestä jokainen itseään kunnioittava ala ottaa digitalisaation vakavasti. Yhä useammalla on jo nyt käytössä terveysapplikaatioita sekä erilaisia käyttöliittymiä oman terveyden seuraamiseen. Moderni asiakassegmentointi onkin Voipio-Pulkin mielestä tulevaisuuden sana. - Meidän pitää kysyä, mitä asiakas haluaa itse, mitä tavoitteita hän on palvelulle asettanut ja miten voi niitä käyttää. Missä viipyy esimerkiksi julkisen terveydenhuollon sähköinen ajanvaraus? Onneksi Suomessa juuri laboratorioala ja monet näytteenottopalvelut ovat olleet edelläkävijöinä niin asiakaslähtöisyydessä kuin myös laadun arvioinnissa, Voipio-Pulkki iloitsee. Maan hallitus on jo aiemmin linjannut kansallisten palvelukeskusten perustamisen, josta esimerkkinä sote-linjaukset ovat maininneet mm. kansallisen ICT-palvelukeskuksen. Samalla nousee kysymys kansallisista hankinnoista eli ns. yhteishankintayksiköistä, mikä avaa jatkokysymyksen siitä, miten diagnostiset palveluntuottajat haluavat olla markkinoilla. Voipio-Pulkin mukaan se, missä ollaan ja ei olla markkinoilla, onkin valinnanvapausasian ytimessä. Yksityiskohdat tulevasta palveluntuottajien rekisterinpitäjästä tai siitä, miten tiukat kriteerit palveluntuottajille annetaan, ovat edelleen auki. Laadunhallintaa niiltä kuitenkin edellytetään myös jatkossa. - Kannattaa muistaa, että järjestäjä ei kilpailuta palveluntuottajia, vaan laissa tarkemmin säädeltävällä tavalla halukkaat, kriteerit täyttävät, tuottajat voivat itse rekisteröityä järjestelmään. Kysymys lopulta on, millaisen sopimuksen he järjestäjän kanssa tekevät, minkä jälkeen asiakas pääsee valitsemaan itselleen sopivan palvelun. Tilaa on oltava pienille ja keskisuurille sote-organisaatioille. Itse uskon, että yksityisille ja julkisille tuottajille on oma sijansa myös tulevaisuudessa, Voipio-Pulkki tiivistää. Laatujärjestelmää edellytetään myös jatkossa Vaikka laatutyö pysyisi edelleen sote-palvelutoiminnan fokuksessa, moni on ollut huolissaan siitä, että siinä on lähdetty laajasti sote palveluiden keskittämisen tielle. Pitääkö siis kliinisiä tukipalveluita ja laboratorioita entisestäänkin keskittää ja mistä tiedetään, että uudistus kulkee nyt oikeaan suuntaan, STM:n johtaja Liisa-Marja Voipio-Pulkki? - Asiakaslähtöisyys, hyvä saatavuus ja suuri tuotantoyksikkö eivät ole ristiriidassa keskenään. Nyt on hyvä hetki keskittää myös kliinisiä tukipalveluja, koska niiden järjestäminen hajautetusti on kallista. Tästä on mielestäni keskusteltu liian vähän, mutta nyt syksyllä toteutettavissa selvityksissä tämäkin asia nousee esille. - Jälkimmäiseen totean, että mielestäni esimerkiksi kliinisten palveluiden saatavuutta pitäisi voida simuloida etukäteen. Näin tietäisimme ja osaisimme kehittää toimintaa, mikäli esimerkiksi valinnanvapauskriteerit ja tosiasiallinen tilanne maakunnassa muuttuu. Emme elä lintukodossa. Tulevaisuudessa meillä pitää olla kestävä, universaali palvelujärjestelmä, joka mahdollistaa myös korjausliikkeet, ja siihen tämä sote uudistus tähtää.  MINITEEMA: KOULUTUS JA LAATU


Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above