5/2016 Moodi 39 Opetustyössä teemme koko ajan valintoja siitä, mistä voimme tinkiä ja mistä emme. taan huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta, ja toisaalta annetaan opiskelijalle aikaa ajatella eri työvaiheita ja niiden merkitystä laboratoriotutkimuksen laadun kannalta. Bioanalyytikkojen työllistyminen ja jatkokoulutusmahdollisuudet Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvat bioanalyytikot työllistyvät koulutustaan vastaaviin työtehtäviin erinomaisesti. Uutena ilmiönä olemme huomanneet, että opiskelijoita palkataan kesätöihin näytteenottotehtäviin jo ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi Turun ammattikorkeakoulussa opiskellut bioanalyytikko opiskelija on suorittanut näytteenoton ja vierianalytiikan opintoja 16 opintopistettä ja lisäksi kolmen viikon näytteenoton ja asiakaspalvelun harjoittelujakson (5 op) terveyskeskuslaboratoriossa tai sitä vastaavassa näytteenottopisteessä. Opiskelijan työmääränä mitattuna bioanalyytikko-opiskelijan suorittamat näytteenoton ja vierianalytiikan opintojaksot vastaavat 567 tuntia opiskelijan työtä. Laajuus on varsin merkittävä verrattuna esimerkiksi sairaanhoitajan näytteenoton ja vierianalytiikan opintoihin, joiden laajuus Turun ammattikorkeakoulussa koko opiskeluaikana on yhteensä yksi opintopiste - opiskelijan työnä 27 tuntia. Ensimmäisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijan lukusuunnitelmaan kuuluu lisäksi näytteenottotyössä tarvittavia kliinisen fysiologian ja mikrobiologian erikoisalojen opintoja. Bioanalyytikkokoulutukset eri puolilla Suomea järjestävät lisä- ja täydennyskoulutusta bioanalyytikoille/laboratoriohoitajille ja muille terveysalan ammattilaisille. Täydennyskoulutustarjonta löytyy ammattikorkeakoulun verkkosivuilta. Täydennyskoulutusten aiheet nousevat työelämän tarpeista. Kannattaa siis ottaa yhteyttä ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusyksiköihin, mikäli oman työyhteisön tarvitsemaa koulutusta ei tarjonnasta vielä löydy. Tänä syksynä on käynnistynyt viiden ammattikorkeakoulun (Metropolia, OAMK, Savonia, TAMK ja Novia) yhteiset englanninkieliset bioanalytiikan verkko-opinnot (20 op) osana ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto ohjelmia. Lisää tietoa ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta ja bioanalytiikan verkko-opinnoista löytyy ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta. Kliinistä laboratoriotiedettä ei ole tällä hetkellä mahdollista opiskella missään suomalaisessa yliopistoissa. Yliopisto-opinnoista kiinnostunut voi kuitenkin opiskella muiden alojen tiedekorkeakouluopintoja, esimerkiksi terveystieteiden opettajankoulutuksessa tai terveyshallintotieteen tutkinto-ohjelmassa. Kansainvälisestä verkostoitumisesta kiinnostuneille bioanalyytikoille on tarjolla kansainvälinen eurooppalainen maisteriohjelma (MARBLE). Kansainvälinen bioanalytiikan maisteritutkinto suoritetaan kiertämällä neljässä eri korkeakoulussa Portugalissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Irlannissa. Tutkinnon suorittamiseen kuuluu lisäksi opiskelua verkossa. Lisätietoa http://jmd-marble.com/. Katseemme on tulevaisuudessa Korkeakoulujen profiloituminen on ollut mediassa vahvasti esillä viime aikoina. Opetus ja kulttuuriministeriö edellyttää korkeakouluilta profiloitumista, jolla tavoitellaan valtakunnalliset tarpeet kattavaa ehyttä korkeakoulukokonaisuutta. Profiloitumisella tavoitellaan myös suomalaisten korkeakoulujen entistä vahvempaa roolia eurooppalaisten korkeakoulujen joukossa. Bioanalyytikkokoulutusten valtakunnallisessa verkostossa suunnitellaan hanketta, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteisiä ammattikorkeakouluopintoja kaikkien Suomen bioanalyytikkokoulutusten käyttöön. Hankkeen yhtenä tavoitteena on turvata koulutuksen laatu ja bioanalyytikkojen vahva ammatillinen osaaminen myös tulevaisuudessa. Bioanalyytikko opiskelijat opiskelevat tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulussa kaikkia kliinisen laboratoriotyön erikoisaloja. Opiskelijat eivät kuitenkaan enää suorita työelämäharjoittelua kaikilla erikoisaloilla, vaan valitsevat kaikille yhteisten kliinisen biokemian, kliinisen hematologian ja verikeskusharjoittelun lisäksi kaksi itselle mieluisinta erikoisalaa. Opintojen loppupuolella opiskelija syventyy yhteen tai kahteen valitsemaansa erikoisalaan. Uutta opetussuunnitelmaa tehdessämme pohdimme erityisesti sitä, minkälaista osaamista bioanalyytikko tarvitsee tulevaisuudessa. Mikä on sellaista perusosaamista, josta ei voida luopua? Mikä osaamisalue tulee väistymään? Mikä on vahvinta osaamistamme ja mihin erityisesti keskitymme? Opettajan näkökulmasta bioanalyytikon osaaminen ei rakennu yksittäisistä tiedoista tai taidoista, vaan laajemmasta tavasta nähdä, havaita ja kokea asioita. Kolmen ja puolen vuoden koulutuksen aikana opiskelija oppii tietojen ja taitojen lisäksi ajattelemaan kuin bioanalyytikko. Hän ymmärtää laboratorion merkityksen osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, laboratoriotyön vaiheet osana laboratoriotutkimusprosessia ja tunnistaa prosessin eri vaiheista ne sudenkuopat, jotka voivat vaarantaa laboratoriotutkimuksen laadun. Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutus muuttaa Medisiina D -uudisrakennukseen syksyllä 2018. Sinne tulee Turun ammattikorkeakoulun tilojen lisäksi Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Auria Biopankin ja Syöpäkeskuksen opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatiloja. Uudisrakennus sijaitsee Kupittaan kampusalueella Turun yliopistollisen keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Uudisrakennuksen yhteiskäyttötilat, keskeinen sijainti ja monialaisuus haastavat meidät pohtimaan uudenlaisia toimintatapoja. Työtä tehdään uusien toimintamallien ja yhteistyömuotojen löytämiseksi ja toimintojen käynnistämiseksi, jotta tulevaisuudessa voidaan tarjota entistä rikkaampi oppimisympäristö bioanalyytikko-opiskelijoille. Medi- siina D:n suunnittelu on osa laajempaa University Health Campus Turku -yhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää kansainvälinen huippu- tason osaamiskeskittymä. KUVA: HEIDI KALVE
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above