5/2016 Moodi 29 Marraskuussa 2015 Suomeen saapui huonokuntoinen turvapaikkaa hakeva teinipoika, jonka rajavartija totesi sairaaksi ja lähetti nopeasti ensiapuun. Nuori sai kurkkumätädiagnoosin ja siihen sopivan täsmähoidon. Samaan aikaan laboratoriossa Ruotsissa todettiin kurkkumätä nielunäytteestä. Näytteen antanutta poikaa yritettiin jäljittää, mutta tukholmalaisessa transit-keskuksessa oleskellut kaveriporukka, johon poika kuului, oli jo lähtenyt muualle. Varmuutta heidän päämäärästään ei ollut. Suomessa positiivisesta näytteestä ilmoitettiin eurooppalaiseen varhaiseen hälytysjärjestelmään ja Ruotsi vastasikin nopeasti (8). Samalla tiedon sai mm. Saksa, missä poika kavereineen oli oleskellut jonkin aikaa. Kansainvälinen yhteistyö yleisvaarallisten tautien osalta on tärkeää. Mutta tapaus olisi voinut edetä paljon huonommin, elleivät pojan kanssa kosketuksissa olleet terveydenhuollon ammattilaiset olisi heti aluksi epäilleet jotain vakavampaa (ja paljon harvinaisempaa) kuin tavallista streptokokki A:n aiheuttamaa nielutulehdusta. Turvapaikanhakijalapsille kuuluu Suomessa taata sama rokotussuoja kuin muillekin Suomessa asuville lapsille. Esitietojen puutteesta johtuen joudutaan rokotusohjelma aloittamaan yleensä alusta (9). Suomeen tuleville aikuisille turvapaikanhakijoille annetaan THL:n suositusten mukaisesti rokotukset ainakin kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhkarokkoa ja poliota vastaan – paitsi jos turvapaikanhakijalla voidaan olettaa olevan sairastetun taudin antama suoja taudinaiheuttajaa vastaan (7,9). THL:n tekemien selvitysten perusteella eri alueiden välillä on suuria eroja ja osassa kunnista rokotuksia ja seulontoja ei toteuteta valtakunnallisen ohjeen mukaisesti, kuten Etelä-Suomessa ja Lapissa. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Maahanmuuttovirasto. Turvapaikka- ja pakolaistilastot, (2016) http://www.migri.fi /tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka_ ja_pakolaistilastot 2. Suomen Laki. Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 746/2011 (2011) http://www.fi nlex.fi /fi /laki/ ajantasa/2011/20110746 3. Suomen Laki. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (2010) http:// www.fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/2010/20101326 4. Suomen Laki. Tartuntatautilaki 583/1986 (1986) http://www.fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/1986/19860583 5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntainfo 1/2016, (2016). http://stm.fi /documents/1271139/2044491/Kuntainfo_ turvapaikanhankijoiden+oikeus+terveyspalveluihin. pdf/3a428e1c-4b22-4985-9e08-c9cd7ba9f13f 6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy 2009:21 (2010): http://www.julkari.fi /handle/10024/112048 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Turvapaikanhakijoiden infektioiden ehkäisy ja rokotukset (2016) https://www.thl.fi /fi /web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/ erityisryhmittain/turvapaikanhakijoiden-infektioiden ehkaisy-ja-rokotukset 8. Sane J, Sorvari T, Widerström* M, Kauma H, Kaukoniemi U, Tarkka E, Puumalainen T, Kuusi M, Salminen M, Lyytikäinen O. Respiratory diphtheria in an asylum seeker from Afghanistan arriving to Finland via Sweden, December 2015. Euro Surveill. 2016;21(2) 9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Turvapaikkaa hakevien rokotukset, (2016) https://www.thl.fi /fi /web/rokottaminen/ eri-ryhmien-rokotukset/turvapaikkaa-hakevienrokotukset 10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vastaanottokeskuksissa todettu vesirokko ei aiheuta riskiä kantaväestölle, Infektiouutiset 13.4.2016 (2016) https://www.thl.fi /fi /web/infektiotaudit/-/vastaanottokeskuksissa todettu-vesirokko-ei-aiheuta-riskiakantavaestolle 11. Valtiovarainministeriö. Ministeri Orpon budjettiehdotus valmistui, VM:n tiedote 11.8.2016 (2016) http://vm.fi /artikkeli/-/asset_publisher/ministeriorpon budjettiehdotus-valmistui nen henkilötunnus. Koska turvapaikanhakijoilla ei yleensä ole tunnusta, voidaan olettaa osan tunnuksettomista tiedoista luultavasti liittyvän. Koska paljon muitakin henkilöitä, kuten turistit ja ulkomaalaiset opiskelijat, merkitään rekisteriin samalla tavalla, ei henkilötunnuksettomien löydösten raportoiminen turvapaikanhakijoiden löydöksinä kuvasta todellista tilannetta. THL kerää tietoja toteutetuista seulonnoista ja niiden tuloksista eri terveydenhuollon toimijoilta ja raportoi keruutulokset niiden valmistuttua. Yksinkertaisetkin taudit voivat tuottaa päänvaivaa Useissa vastaanottokeskuksissa on viimeisen vuoden aikana esiintynyt vesirokkoa (10). Monet turvapaikanhakijat tulevat maista, joissa vesirokko ei ole yhtä yleinen kuin Suomessa, jossa suurin osa ihmisistä sairastaa sen jo lapsuudessaan. Lapsena sairastettu vesirokko harvemmin aiheuttaa vaikeita komplikaatioita, mutta erityisesti aikuisena tai raskaana ollessa tauti voi olla erittäin paha. Joskus on vaikea arvioida, onko vesirokkoa sairastettu: epidemiatilanteessa voi olla hyvä tutkia verinäyttein riskiryhmiltä onko tautia sairastettu. THL on juuri julkaisemassa ohjetta, joka käsittelee vesirokkotartuntojen ehkäisyä, toteamista ja hoitoa. Ohje on tarkoitettu etenkin tilanteisiin, joissa tartunnalle altistunut henkilö on esimerkiksi raskauden tai immuunipuutoksen vuoksi vaarassa saada vakavan vesirokkoinfektion. Ohjeessa huomioidaan myös vastaanottokeskusten vesirokkoepidemiatilanteet. Mikäli vesirokkorokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan (11), nähtäväksi jää, suositellaanko vesirokkorokotetta myös aikuisille turvapaikanhakijoille, mikäli taudin aikaisempaa sairastamista ei voida luotettavasti määrittää. Mistä apua infektiokysymyksiin? Suurin osa turvapaikanhakijoiden infektioista on samoja tauteja, joita terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat päivittäin. Tiettyjen harvinaisten taudinaiheuttajien osalta turvapaikanhakijoille tehdään seulontatutkimuksia, joiden avulla hoito voidaan aloittaa nopeasti. Eksoottisempienkin taudinaiheuttajien uhka on kuitenkin aina olemassa. Muun muassa THL:n verkkosivuilta löytyy ohjeita ja tietopaketteja harvinaisempien infektiotautien osalta. Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tartuntataudeista vastaavat lääkärit ovat tärkeässä asemassa turvapaikanhakijoiden infektiotautien torjunnassa. THL:n tartuntatautilääkäriä ja turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon asiantuntijalääkäreitä voi tarvittaessa konsultoida puhelimitse tai sähköpostitse. KUVA: SHUTTERSTOCK Rokottaminen kannattaa!
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above