Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko – SEURANTAA TARVITAAN EDELLEEN MIA KONTIO on filosofian maisteri, joka toimii erityisasiantuntijana. Hän vastaa MPR-tautien labratoriotutkimuksista THL:n Virusinfektiot-yksikössä. Suomessa on onnistuttu eliminoimaan kotoperäiset tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkotartunnat (MPR), mutta matkailun kautta saatuja tauti- tapauksia kuitenkin esiintyy. Seurannan ylläpitäminen ja tartuntojen tapauskohtainen tarkka selvittäminen on edelleen tärkeää lisätartuntojen estämiseksi. Korkean rokotuskattavuuden ylläpito on ehdoton edellytys tautien pitämiseksi poissa Suomesta. MPR-rokotukset Kotoperäisten MPR-tautien (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) eliminointi Suomessa on ollut menestystarina. MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, jolloin tauteja vielä esiintyi suhteellisen paljon (105, 43 ja 64 /100 000 asukasta). Jo vuonna 1995 voitiin todeta kaikki kolme tautia eliminoiduiksi esiintyvyyden laskettua kaikissa 0,1 tapaukseen sataatuhatta asukasta kohden. Päätös lähteä toteuttamaan heti alusta kahden annoksen MPR-rokotusohjelmaa osoittautui toimivaksi, ja rokotusaikataulu onkin tähän päivään asti pidetty lähes muuttumattomana. Euroopan maat, jotka aloittivat yhdellä rokoteannoksella, ovat sittemmin kaikki siirtyneet kahteen rokoteannokseen. Tautitilanne Euroopassa ja maailmalla WHO asetti kuusi vuotta sitten tavoitteeksi eliminoida tuhka- ja vihurirokko Euroopasta vuoteen 2015 mennessä. Sikotaudin esiintyvyystavoitteeksi 24 Moodi 5/2016 on asetettu alle yksi tapaus sataatuhatta asukasta kohden. Toissa vuoden loppuun mennessä WHO:n Euroopan alueen 53 maasta vasta 21 (40 %) oli eliminoinut kotoperäisen tuhkarokon ja 20 (38 %) kotoperäisen vihurirokon, joten WHO:n tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Amerikan mantereiden maista sen sijaan peräti 34 maata on onnistunut eliminoimaan tuhkarokon ja kaikki 35 maata vihurirokon. Sikotautia ei seurata Euroopassa ja muualla maailmassa samalla tasolla kuin tuhka- ja vihurirokkoa, joten sen tilastot eivät ole kattavia. Viime vuonna todettiin EU/EEA alueen 30 maassa yhteensä 3 969 tuhkarokkotapausta, joista 62 prosenttia oli Saksassa (Kuva 1). WHO:n Euroopan alueella tapauksia oli 30 762. Maailmanlaajuisesti tuhkarokko on edelleen merkittävä lasten kuolleisuuden aiheuttaja: toissa vuonna tuhkarokko aiheutti 114 900 kuolemaa. Vihurirokkotapauksia todettiin viime vuonna EU/EEA alueella (28 raportoivaa maata) 2 193, ja kuusitoista maata ei raportoinut yhtään tapausta (Kuva 2). Puola raportoi 92 prosenttia kaikista tapauksista. WHO:n Euroopan alueella tapauksia oli 2 368. Raskaana olevan äidin vihurirokkotartunnasta johtuvaa kongenitaalista vihurirokkosyndroomaa sairastavia lapsia syntyy maailmassa yli satatuhatta joka vuosi. Euroopassa vuosina 2002– 2012 raportoitiin vuosittain seitsemästä kuuteenkymmeneen tapausta. Sikotautitapauksia todettiin EU/EEA alueella toissa vuonna 11 071, mutta kaikki maat eivät raportoi sikotautitapauksia. Euroopassa ja muualla maailmassa on ollut viime vuosina useita sikotautiepidemioita, ja suurin osa tautitapauksista on raportoitu nuorilla. Osa tartunnoista onkin ollut oppilaitoksissa ja opiskelijatapahtumissa. Tautitilanne Suomessa Suomessa MPR-tautitartunnat ovat olleet 1980–1990-lukujen taitteen viimeisten epidemioiden jälkeen pääasiassa ulkomailta tuotuja yksittäisiä tapauksia. Poikkeuksen muodosti vuosi 2011, jolloin Euroopassa vuosina 2010–2011 levinnyt tuhkarokkoepidemia ulottui Suomeen asti aiheuttaen ainakin kaksikymmentäseitsemän tartuntaa. Vihurirokkotapauksia on ollut todella vähän; joinakin vuosina niitä ei ole todettu yhtään. Vihurirokon raskausaikana sikiölle aiheuttamaa komplikaatiota, kongenitaalista vihurirokkosyndroomaa, on kuitenkin todettu Suomessa kaksi 2000-luvulla. Molemmissa tapauksissa on ollut kyseessä ulkomaalaistaustaisen äidin ulkomailla saama tartunta. Myös sikotautitapaukset ovat pysyneet yksittäisinä. (Kuva 3) Rokotuskattavuus MPR-taudeille on määritelty rokotuskattavuusrajat. Viruksen kierron pysäyttämiseksi väestössä rokotuskattavuuden on oltava: tuhkarokolle 95, sikotaudille 90 ja vihurirokolle 85 prosenttia. Suomessa MPR-rokotuksen ensimmäisen annoksen rokotuskattavuutta on tutkittu vuonna 1995 syntyneistä lähtien. Vuosina 2012 ja 2013 syntyneiden lasten perusterveydenhuollossa annettujen rokotusten tiedot löytyvät alueittain kansallisesta rokotusrekisteristä, joka kattaa julkisessa perusterveydenhuollossa annetut rokotukset (www.thl.fi/ rokotusrekisteri). Rokotuskattavuus on vaihdellut: vuonna 2005 se oli 98,5 prosenttia, kun vuonna 2013 kattavuusluku oli vain 94,8. Rokotusrekisteristä selviää, että Suomessa on suurta vaihtelua rokotuskattavuudessa. Alueellisia epidemioita voi puhjeta, koska jollain alueella rokotuskattavuus jää jo selvästi alle viruksen leviämisen estävän rokotuskattavuustason. Näillä alueilla tulisi selvittää alhaisen rokotuskattavuuden syitä ja pyrkiä saamaan rokotukset riittävän korkealle tasolle. Rokotusten antama suoja MPR-rokotus on toiminut todella tehokkaasti. Rokotusten ansiosta tuhkarokkotapaukset ovat vähentyneet noin 90 prosentilla, ja kuolleisuus on laskenut maailmanlaajuisesti 79 prosenttia vuodesta vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2014. Aikaisemmin ajateltiin, että MPR-rokotukset antavat elinikäisen suojan tuhkarokkoa vastaan. Rokotuksesta saadut vasta-aineet kuitenkin hiipuvat ajan myötä, kuten Suomessa kolmekymmentä vuotta seuratussa kohortissa on havaittu (Kuva 4). Valtaosan tuhkarokkotartunnoista saavat rokottamattomat tai yhden rokoteannoksen saaneet. Viimeaikaisissa epidemioissa tartunnan saaneista 2-9 prosenttia on ollut kahdesti rokotettuja (Kuva 5). Saadakseen tartunnan kahdesti rokotetulla on kuitenkin oltava vahva altistus, kuten kontakti perheenjäsenen kanssa. Lisäksi rokotuksista on useimmiten kulunut pitkä aika. Rokotetuilla taudin oireet ovat yleensä lievemmät kuin rokottamattomilla. Rokotusrekisteristä selviää, että Suomessa on suurta vaihtelua rokotuskattavuudessa TEEMA: MIKROBIOLOGIA
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above