1/2013 Moodi 27 Taulukko 1. Laboratorion ulkopuolella tapahtuvat virheet ja niiden suhdeluku laboratoriovaiheen kokonaisprosessiin. lön ja sem miten hän sitouttaa osallistujat laadukkaaseen näytteenottotyöskentelyyn osaksi laadunvarmistusta sekä nostaa poti-lasturvallisuuden tärkeyden turvallisuus-kulttuurin keskiöön. Näkökulmien avartuminen ja laadullinen muutos ajattelutavoissa Näytteenottokoulutuksien yhtenä perim-mäisenä tarkoituksena on avartaa koulu-tukseen osallistuvien näkökulmia ja tuot-taa ajattelutavan muutos, joka on laadullis-ta oppimista, tapaa ajatella näytteenottoa yhtenä potilasturvallisuuteen vaikuttavana asiana näytteenoton kaikkine vaiheineen — ymmärrystä siitä, että joskus hyvinkin yk-sityiskohtaiset ohjeet eivät ole saivarte-lua vaan todella merkityksellisiä tekijöitä suoniverinäytteen laadulle. Ajattelutavan muutos ”siinä sivussa” tehtävään työhön on mahdollista vain, jos henkilöt voivat it-se muodostaa suhdettaan työhönsä sekä oi-valtaa ja löytää siihen uusia näkökulmia. Kouluttajan tehtävänä on myös sitouttaa ja auttaa koulutukseen osallistuvia muo-dostamaan vastuullista näkemystä suoni-verinäytteenoton laadusta osana laadunar-viointiprosessia. Sillä, miten kouluttajat ymmärtävät näytteenoton kokonaisuu-den, on merkitystä, koska osaltaan koulu-tukseen osallistuville tieto suodattuu ja jal-kautuu käytännön työskentelyyn koulutta-jan läpi, sen kautta, miten kouluttaja ym-märtää asian. Kouluttajan tehtävänä ei siis ole antaa etukäteen ohjeita tai ”sapluunaa”, jonka mukaan tulee toimia. Sen sijaan koulut-tajan tärkein tehtävä on luoda tarve oppi-miselle ja luoda sitä edistäviä oppimisteh-täviä. Oppimistekojen ansiosta koulutuk-seen osallistuvat henkilöt voivat lisätä tie-toisuutta siitä, miten verinäytteenotossa toimitaan vakioidusti ja turvallisuuskult-tuuria edistävästi. Keskeistä koulutuksis-sa on saada koulutukseen osallistuvat poh-timaan ja ajattelemaan sitä, miten he voi-vat omalla toiminnallaan edistää ja ylläpi-tää laatua verinäytteenotossa ja miten he voivat kehittää omaa ammattitaitoaan täl-tä osin. Kouluttajan ja koulutukseen osallistu-vien henkilöiden omat asenteet ja halu käyttää tutkimustietoa apuna oman am-mattitaitonsa kehittämiseksi ennakoi laa-tua verinäytteenottoon, joten tämä ajatte-lutapa tulisi saada näytteenottokoulutuk-sien keskiöön. Näytteenottotilanteessa muu henkilös-tö tulee väistämättä osaksi laboratoriopro-sessia ja laadunarviointia laboratorion läh-tökohtien mukaisesti. Parhaimmillaan eri-laisten viitekehysten yhdistäminen vahvis-taa yhteistä tavoitetta. Tässä kouluttajan tehtävä on merkittävä, sillä hän toimii link-kinä erilaisten viitekehysten välillä niin la-boratoriotyössä kuin hoitotyössä. Näytteenottokoulutuksen kehittämisestä Laboratorioalan artikkeleista on niukas-ti mainintoja siitä, miten laboratorion ul-kopuolista henkilöstöä voitaisiin koulut-taa näytteenottoon. (Da Rin 2009) on esit-tänyt näkemyksen, jonka mukaan virheis-tä voi oppia. Hän on listannut tyypillisim-mät virheet, joita tapahtuu preanalyytti-sessä vaiheessa (LIITE 1). Verinäytteenoton virheiden merkityksen avaaminen potilas-turvallisuuden näkökulmasta terveyden-huollon henkilöstölle on perusteltua, jotta ymmärretään, että kaikki näytteenotonvai-heet ovat integroituneena laajaan laborato-riotyönprosessiin ja sen laadunvarmistuk-seen. Sen sijaan virheistä oppimisen strate-giassa ei tarkastella koulutukseen osallistu-vien omia asenteita, arvoja, vastuullisuut-ta. Se ei laajenna koulutuksiin osallistu-vien tietoisuutta eikä sitouta henkilöitä toi-minnassaan osaksi laadunvarmennuspro-sessia. Oppimistulokset virheiden luette-lomaisessa tarkastelussa voivat jäädä vaati-mattomaksi. Luettelomainen tieto saavut-taa informaation tason, mutta ei välttämät-tä prosessoidu koulutukseen osallistuvien henkilöiden tavaksi ajatella eikä siten luo edellytyksiä, joilla henkilöt voivat kehittää ammattitaitoaan tältä osin. Koulutukseen osallistuvien kokemukset omasta toimin-nastaan näytteenotossa tulee juurruttaa myös lyhytkestoisten koulutusten oppimi-sen lähtökohdaksi. Moniammatillisessa koulutuksessa kaik-ki ovat tiimin jäseniä. Tietoa laboratorio-virheistä ei voida siirtää ja ohjeistaa ”oi-kein väärin”, vaan se vaatii myös keskus-telua eri näkökulmista, jotta päästään tie-donsiirrosta ja informaatiosta ymmärryk-sen kehittämiseen. Kouluttajan on siirryt-tävä tarkastelussa laboratorion maailmasta moniammatillisen tiimin maailmaan ja ke-hittämään yhdessä toimintaa. Yläkäsittee-nä koulutuksessa voisivat siksi olla turval-lisuuskulttuuri ja potilasturvallisuus. Nii-den kautta, pohditaan sitä, mitä merkityk-siä niille näytteenottokoulutuksissa anne-taan eri viitekehyksistä. Sitouttamista po-tilasturvallisuuteen voidaan parantaa - jos olemme valmiit tekemään sen, minkä se vaatii. Tehokkaan koulutuksen tavoitteet Mikään koulutus ei voi olla tehokasta, el-lei se vähennä virheitä, muuta tapaa ajatel-la, ravistele asenteita tai arvoja ja sen joh-dosta tuota havaittavaa laadullista muu-tosta, joka jalkautetaan suoraan aiempaa parempina toimintatapoina käytäntöön ja potilashoitoon. Näytteenottokoulutuksissa tulee hyväksyä realiteetit — oppiminen on prosessi, siihen ei ole oikotietä — se vaa-tii työtä, oppimistekoja ja sitoutumista. Vaikka kouluttaja tietäisi kaiken parhais-ta näytteenottokäytänteistä, se ei tarkoita sitä, että koulutukseen osallistuvat auto-maattisesti sitoutuisivat tuottamaan työs-sään edustavia vakioidusti otettuja näyt-teitä ja turvallisuuskulttuurin rakentamis-ta. Henkilöstön tavan ajatella ja kyvyn vie-dä teoreettista (engl. evidence base) tietoa käytäntöön tulisi olla koulutuksen keskiös-sä. Jos näytteenottoon liittyviä virheitä ei osata tunnistaa tulevaisuudessa näytteen-oton siirtyessä yhä enemmän eri ammatti-ryhmien toimintaan, siihen sisältyy riske-jä. Tästäkin haasteesta kyllä selvitään, jos toimintakulttuuriin ja tapaan ajatella näyt-teenottoa, saadaan koulutuksien ansios-ta ajattelutavan muutosta: laadulliseen ta-paan ajatella laajasti työpaikan toiminta-kulttuuria. LÄHTEET • •Nilsson K, Grankvist K, Juthberg C, Söderberg J. Deviations from venous blood specimen collection guideline adhe-rence among senior nursing students. Nurse Education Today 34:2, 237-242, 2014. • •Da Rin G. Pre-analytical workstations: A tool for redu-cing laboratory errors. Clinica Chimica Acta 404. 1, 68- 74, 2009. • •Lima-Oliveira G, Lippi G, Salvagno G, Picheth G, Cesare Guidi G. Laboratory Diagnostics and Quality of Blood Collection Med Biochem, 33. 2014. • •Wallin O, Söderberg J, Guelpen B & Grankvist K. Pa-tient- centred care-preanalytical factors demand atten-tion: a questionnaire study of venous blood sampling and specimen handling. Scandinavian Journal of Clinical and Laboratory Investigation 67:8, 836-847, 2007. Laboratorion ulkopuolella tapahtuvat virheet Preanalyyttinen vaihe ja sen virheiden osuus 46-62.2 % laboratorion kokonaisprosessista Virheellinen tutkimuspyyntö Potilaiden tunnistusvirheet Sopimaton säilöntäaine Virheet näytteiden merkitsemisessä Virheet näytteenkeräyksessä ja säilytyksessä Näyte otettu infuusionesteen puolelta Väärä näyte/antikoagulanttisuhde Riittämätön näytemäärä 3-4/2016 Moodi 115
Moodi No 3-4 | 2016
To see the actual publication please follow the link above