2 Moodi 1/2013 LABQUA L I T Y DAYS - LUENNOT THL selvittää turvapaikanhakijoiden saaman terveydenhuollon toteutumista PIENI OSA KUNNISTA KATSOO, ETTEI NIILLÄ OLE PALVELUIDEN TUOTTAMISEEN RESURSSEJA. SUOMEEN ON muuttanut 2010-luvulla vuodessa noin 30 000 ihmistä, joista turvapaikanhakijoiden osuus on ollut noin 3 000. Kuva muuttui vuonna 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 32 500:aan, kaksinkertaistaen käytännössä maahanmuuton. — Maahanmuuttajissa on pakolaisia, turvapaikanhakijoita, paperittomia, turisteja ja työn tai rakkauden perässä maahan tulevia. Ryhmillä on erilaiset oikeudet ja tarpeet suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon, muuttoliikkeen terveysriskeistä Labquality Days -kongressissa luennoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiotautien osaston johtaja Mika Salminen sanoo. ALAIKÄISILLE TURVAPAIKANHAKIJOILLE tarjotaan samat terveyspalvelut kuin muillekin Suomessa asuville alle 18-vuotiaille. Aikuisille tarjotaan välttämättömät kiireelliset terveyspalvelut ja lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimat muut terveyspalvelut. — Jos akuutti terveysongelma on, se hoidetaan. Vastuu turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden järjestämisestä on sisäministeriön alaisella Maahanmuuttovirastolla. Se tekee terveydenhuollon palveluntarjoajien kanssa ostopalvelusopimuksia palveluiden tuottamisesta. Valtakunnalliset ketjut eivät välttämättä tarjoa palveluitaan pienimmillä paikkakunnilla, jolloin virasto neuvottelee turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon tuottamisesta kunnan kanssa. — Tässä on ollut muutamilla alueilla Suomessa haasteita. Vaikka Maahanmuuttovirasto maksaa turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluiden tuottamisesta, jotkin »Esimerkiksi keuhkotuberkuloosin osalta ennaltaehkäisyä todella kannattaa tehdä.» pienemmät kunnat ovat katsoneet, että niillä ei ole resursseja tuottaa palveluita. — Turvapaikanhakijoiden saamien terveyspalveluiden määrä ja laatu vaihtelee jonkin verran Suomessa. THL selvittää asiaa yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä maahanmuuttoviraston kanssa maaliskuussa, jotta kaikille tulijoille voitaisiin taata heille kuuluvat terveyspalvelut lain edellyttämissä aikarajoissa, Salminen muotoilee. TURVAPAIKANHAKIJOILLE TARJOTAAN myös terveysseulontaa. — Tulijoilta seulotaan tiettyjen maakohtaisten kriteereiden perusteella tietyt infektiotaudit, merkittävimpinä keuhkotuberkuloosi, sen perusteella, miten yleisiä ne tulijoiden lähtömaassa ovat. Lisäksi tarjotaan tarvittavat rokotteet. Tavoitteena on, ettei rokottamattoman väestön määrä pääsisi nousemaan Suomessa niin suureksi, että maasta kertaalleen hävitetyt vakavat infektiotaudit aiheuttaisivat uudestaan epidemioita. Keuhkotuberkuloosia seulotaan Salmisen mukaan ennen muuta Irakista, Syyriasta ja Afganistanista tulevilta maahanmuuttajilta. Seulonnan ja muiden tarvittavien toimenpiteiden tarpeellisuutta arvioidaan terveystarkastukseen kuuluvassa alkuhaastattelussa, joka tulisi pyrkiä tekemään 2 viikon kuluessa maahantulosta. — Tulijoiden määrän kasvaessa viime syksynä terveyshaastatteluita tehtiin joissakin paikoissa myös ryhmähaastatteluina, jotka ovat aina jossakin määrin haasteellisia. Lisäksi on otettava huomioon, että terveystarkastus ja seulonnat ovat turvapaikanhakijoille vapaaehtoisia, Salminen toteaa. Hän muistuttaa, että seulonnat ovat kustannustehokkaita. — Vaikkapa keuhkotuberkuloosin osalta ennaltaehkäisyä todella kannattaa tehdä. Esimerkkinä tästä on Turussa taannoin esiintynyt, noin 10 henkilöä kattanut epidemiaryväs. Yksin sen selvityskustannukset olivat kymmeniä tuhansia euroja. Tämän päälle tulevat kaikki hoitokulut. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TERVEYSONGELMIA ˜˜ Turvapaikanhakijoilla on samanlaisia terveysongelmia kuin suomalaisilla. ˜˜ Yleisimpiä turvapaikanhakijoiden terveysongelmia ovat vammat, psyykkiset traumat ja krooniset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja verenpaine, joita hoidon katkeaminen usein vaikeuttaa. ˜˜ Monet saapuvat matkan ja lähtömaan olosuhteiden traumatisoimina. Turvapaikanhakijoilla tiedetään olevan runsaasti neurologisia ja psykiatrisia sairauksia sekä kidutus- ja pahoinpitelykokemuksia. ˜˜ Turvapaikkaa hakevat naiset tarvitsevat usein raskauteen liittyvää seurantaa. Perheet kohtaavat usein lasten terveyteen liittyviä haasteita ˜˜ Turvapaikanhakijoiden keskuudessa saattaa esiintyä myös infektiosairauksia. ˜˜ Monet turvapaikanhakijat tulevat alueilta, joissa rokotusohjelmia ei ole voitu toteuttaa kattavasti viime vuosina. ˜˜ Monissa lähtömaissa esiintyy esimerkiksi poliota, tuhkarokkoa sekä muita rokotuksin ehkäistäviä tauteja. ˜˜ Lähde: THL 84 Moodi 2/2016
Moodi No2 | 2016
To see the actual publication please follow the link above