18 Moodi 1/2016 TEEMA: P R EANALY T I I K KA Suositus potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon perustuu tutkimusnäyttöön PREANALYYTTISEN VAIHEEN POIKKEAMIA ILMENEE VUOSITTAIN NOIN 1,3 MILJOONASSA TUTKIMUKSESSA. LOKAKUUSSA JULKAISTU SUOSITUS VÄHENTÄÄ NIITÄ OSALTAAN. HYVÄT NÄYTTEENOTTO- KÄYTÄNNÖT -TYÖRYHMÄ Kirjoittajiin kuuluvat Seija Tuokko (työryhmän pj.), Raija Lahdenperä, Harri Laitinen, Marja-Kaarina Koskinen, Timo Kouri, Leila Muukkonen, Marja Nikiforow, Mika Paldanius, Maija Saijonkari, Tarja Tick-Sinkkila, SKaija Sopenlehto ja Anna-Maija Haapala. uosituksen laatineen moniammatillisen työryhmän perustamisen lähtökohtana oli tietoisuus ja yhteinen huoli siitä, että laboratoriotutkimusprosessissa eniten virheitä tapahtuu tutkimuksen analyysivaihetta edeltävissä toimenpiteissä. Työryhmä asetti tavoitteekseen laatia toimintaohjeet käytänteille, joilla voitaisiin välttää laboratoriotutkimuksen preanalyyttisen vaiheen virheitä. Prosessin edetessä todettiin kuitenkin, että aihe on varsin laaja, ja päädyttiin rajamaan suositus koskemaan potilaan ohjausta laboratoriotutkimuksiin, millä on merkittävä vaikutus laboratoriotutkimusprosessin onnistumisen ja tulosten luotettavuuden kannalta. Suositus on laadittu yhteistyössä Hoitotyön Tutkimussäätiön ja Suomen JBI (Joanna Briggs Institute) yhteistyökeskuksen kanssa (www.hotus.fi). Hankkeen toteutus perustuu Hoitotyön tutkimussäätiön, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n, Sairaalakemistit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian yhdistys ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Labquality Oy:n yhteistyösopimukseen (15.10.2013). Kaikista näistä ja lisäksi Kliiniset Mikrobiologit ry:stä on ollut edustus suositusta laativassa työryhmässä. SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO Suosituksen kirjoittajia. Eturivissä Raija Lahdenperä, Seija Tuokko ja Timo Kouri, takarivissä (vas.) Tarja Tick-Sinkkilä, Maija Saijonkari, Leila Muukkonen, Mika Paldanius ja Kaija Sopenlehto. Johdanto Suomessa tehdään noin 70 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuodessa. Laboratoriotutkimusta edeltävä eli preanalyyttinen vaihe sisältää monia virhelähteitä, jonka vuoksi sen on todettu olevan potilasturvallisuuden kannalta laboratoriotutkimusprosessin riskialttein vaihe. (1) Preanalyyttisen vaiheen virheiden osuus on toimintaympäristöstä riippuen jopa 50–70 % kaikista laboratoriotutkimusten virheistä (2), joista aiheutuu potilaalle haittaa tai ylimääräistä vaivaa noin 26 %:in todennäköisyydellä. Tutkimusten mukaan noin puolessa perusterveydenhuollon hoitovirhetapauksista voidaan osoittaa yhteys laboratoriotutkimusprosessissa tapahtuneeseen virheeseen. (4) Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että laboratoriotutkimusten preanalyyttisten virheiden seuraukset lisäävät hoidon kustannuksia ja vaarantavat potilasturvallisuutta. (1,5,6,7) Tilastojen perusteella voidaan arvioida, että preanalyyttisen vaiheen poikkeamia ilmenee Suomessa vuosittain noin 1,3 miljoonassa laboratoriotutkimuksessa (1,8 %). (HUSLAB) Uudelleen otettavien näytteiden suorat vuosikustannukset Suomen terveydenhuollolle voivat olla jopa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi potilaille ja yhteiskunnalle aiheutuu tätä huomattavasti suurempia epäsuoria kustannuksia, kun potilaat joutuvat tulemaan uudelleen tutkimuksiin ja lääkärin vastaanotolle. Asianmukaisella potilaan ohjauksella näytteiden ottoon voidaan vaikuttaa merkittävästi laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisen vaiheen onnistumiseen. Tavoite ja aiheen rajaus Tavoitteena oli laatia näyttöön ja asiantuntijoiden konsensukseen perustuva suositus potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon. Koska tutkimusten mukaan eniten virheitä todetaan laboratoriotutkimusten analyyttistä vaihetta edeltävissä vaiheissa, suositus on haluttu kohdentaa juuri näihin laboratoriotutkimuksen kriittisiin vaiheisiin. Suosituksen laadinnan tavoitteen asettelu on kuvattu kuviossa 1. Suosituksen 14 Moodi 1/2016
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above