Ana-Maria Šimundić: Koulutus on paras tapa parantaa laatua LAADUN HAASTEET VAIHTELEVAT OSIN MAITTAIN, MUTTA SUURI OSA NIISTÄ ON RATKAISTAVISSA ASENTEITA MUOKATEN. MINNA SEPPÄ Professori Ana-Maria Šimundić 34 Moodi 1/2015 TEEMA: P R EANALY T I I K KA 30 luennoi Labquality Days -kongressin kansainvälisessä osiossa torstaina 5. helmikuuta preanalyyttisesta laadusta. Šimundić johtaa Zagrebissa sijaitsevan Sestre Milosrdnice -yliopistosairaalan keskuslaboratorion lääketieteellisen biokemian ja toksikologian kliinistä yksikköä. Kroatian toiseksi suurimmassa sairaalalaboratoriossa on myös hematologian, hyytymistutkimusten, molekyylidiagnostiikan sekä immunokemian ja immunologian osastot. Laboratorio on yksi yhdeksästä Kroatiassa ISO 15189 -standardin mukaan akkreditoidusta laboratoriosta. Šimundić toimii myös muun muassa Euroopan kliinisen kemian yhdistyksen (EFLM) preanalyyttisen työryhmän johtajana ja kierrosasiantuntijana Labqualityn preanalyyttisilla kierroksilla. Tässä sähköpostihaastattelussa hän kertoo eurooppalaisesta työstä preanalytiikan laadun edistämiseksi. Työhistoriasi vaiheet? Aloitin nuorempana tutkijana molekyylidiagnostiikan laitoksella. Tiimimme oli kiinnostunut ateroskleroosin geneettisestä perustasta ja myöhemmin farmakogenetiikasta. Suurin osa genotyyppimenetelmistä oli tuolloin in-house-menetelmiä, joiden toteuttamiseksi piti pystyä muun muassa lukemaan geneettistä koodia, tuntea mutaatio tai polymorfismi, tehdä omat alukkeet, suunnitella oma menetelmä, valita restriktioentsyymit, optimoida PCR- ja RFLP-reaktiot sekä elektroforeesiolosuhteet. Tunsin silloin todellakin olevani kemisti. Rutiinityömme oli innostavaa, ja tuntui enemmänkin tuntemattoman etsimiseltä. Työskentelin molekyylidiagnostiikan laitoksella yli kymmenen vuotta. Tärkein hetki urallani oli, kun minua pyydettiin laboratoriomme ensiapuosaston johtajaksi. Työ on näyttänyt minulle ammattimme hienouden. Minulla on upea nuorista kollegoista koostuva tiimi, jolla on yhteinen päämäärä: parantaa palvelumme laatua. Mitä on preanalyyttinen laatu? Kyse on kaikkien analyysivaihetta edeltävien vaiheiden laadusta. Preanalyyttisen laadun hallinnan tulisi tapahtua näyttöön perustuvin vakiomenettelyin. Lisäksi tulee varmistaa, että menettelyjä noudatetaan, ja valvoa sekä auditoida prosessia huolellisesti, jotta kriittisimmät vaiheet ja kehityskohteet voidaan tunnistaa. On huomioitava erityisesti vaiheet, jotka ovat suurin riski potilaan kannalta. Kun laboratorio haluaa parantaa preanalyyttista laatuaan, ensimmäinen vaihe on prosessin analyysi ja riskien arviointi, jonka perusteella voidaan määrittää prosessin kriittiset vaiheet. Laatu-indikaattorien toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää kriittisten prosessien laadunvalvonnalle ja laadunparannustoimien tehokkuuden arvioinnille. Laboratorion jokaisen vaiheen ja jokaisen prosessin kohdalla on kysyttävä: Onko toimintamme näyttöön perustuvaa? Onko tämä suositeltu menettely? Teenkö tämän oikein? Voinko tehdä sen paremmin? Miksi kiinnostuit preanalyyttisestä laadusta? Päivä, jolloin tulin laboratorion ensiapuosastolle, oli urani käännekohta. Ensiavussa verinäytteitä otetaan äärimmäisen stressaavassa ympäristössä, potilas on usein kriittisessä tilassa ja hoitohenkilökunnalla on paljon suurempi huoli potilaan voinnista kuin näytteiden laadusta. He haluavat vain tuloksensa, ja mahdollisimman pian. Toisaalta tiedämme, että oikea tulos saadaan vain laadukkaasta näytteestä. Tehtävämme oli siis varmistaa, että jokaisessa preanalyyttisessä vaiheessa toteutetaan näyttöön perustuvia vakiomenettelyjä, jotta näytteiden laatu vastaisi vaatimuksiamme. Olemme korjanneet monta preanalyyttistä ongelmaa, mutta moni vielä odottaa. Tämä tekee työstämme niin mielenkiintoista. Mitkä ovat EFLM:n preanalyyttisen työryhmän tavoitteet? EFLM:n preanalyyttinen työryhmä (WGPRE) perustettiin vuonna 2010. Tavoitteemme on kertoa preanalyyttisen vaiheen laadukkuuden tärkeydestä, määrittää parhaat käytännöt, tarjota kriittisiä toimenpiteitä koskevia suosituksia, laatia kyselylomakkeita ja tehdä tutkimuksia, joiden tarkoitus on arvioida nykykäytännön laatua. Järjestämme myös erilaisiin preanalyyttisen vaiheen ongelmiin liittyviä koulutustapahtumia. Minulla on ollut ilo olla työryhmän puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien. Työryhmässä on kolme täysjäsentä, Giuseppe Lippi (Italia), Mads Nybo (Tanska) ja Kjell Grankvist (Ruotsi) sekä yksi nuori jäsen, Michael Cornes (Iso-Britannia). Meillä on lisäksi kaksi yritysjäsentä, Stephen Church (Becton Dickinson) ja Christa Seipelt (Sarstedt) sekä kahdeksan kirjeenvaihtajajäsentä. Ryhmä on hyvin aikaansaava. Toistaiseksi olemme keskittyneet verinäytteenoton laatuun. Verinäytteenotto on terveydenhoidon yleisin invasiivinen toimenpide, ja samalla yleisin preanalyyttisten virheiden lähde. Virheet voivat vaikuttaa näytteen laatuun ja testituloksiin sekä aiheuttaa tarpeetonta viivästystä. Virheet voivat myös aiheuttaa haittaa potilaalle, ja vaarantaa sekä potilaan että henkilökunnan turvallisuuden. Olemme selvityksissämme todenneet, että suurimmalla osalla Euroopan maista ei ole kansallisia verinäytteenottoa koskevia ohjeita. Myös verinäytteiden kanssa tekemisissä olevan eurooppalaisen hoitohenkilöstön ammattinimikkeet, pohjakoulutus ja täydennyskoulutusmahdollisuudet vaihtelevat. Työryhmänä katsomme, että verinäyt
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above