”Kuntien rahoitusta tarkasteltava kokonaisuutena” MINNA SEPPÄ KUNTAKENTTÄÄ EDUSTAVA Kuntaliitto toivoo, että kuntien rahoitusta asemaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena. — Suhtaudumme kriittisesti siihen, että sote-uudistuksessa on esitetty kapitaatiorahoitusosuuksia 10 Moodi 1/2013 AJANKOHTA I S TA 6 Moodi 1/2015 ottamatta huomioon sitä, miten valtionosuuslainsäädännön muutos ja valtionosuusleikkaukset kuntia kohtelevat, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa laskelmansa rahoitusosuuksista, joita kunnat vuonna 2017 aloittaville sote-alueille maksavat. Laskelmien perusteella monien kuntien sote-menot nousisivat nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan muuttuvat valtion kunnille maksamat valtionosuudet. Valtionosuuksia leikataan Kuntaliiton mukaan vuosina 2012-2017 yhteensä 6,6 miljardia euroa aiempaan tasoon verrattuna. Lisäksi valtionosuuslainsäädäntö uudistui tämän vuoden alussa. — Kuntien kannalta ongelmallista se, että sote-rahoitusosuuksien ja valtionosuuksien laskentaperusteet ovat erilaisia. — Kunnat saattavat pian olla hyvin eriarvoisessa asemassa saman sote-alueen sisälläkin: Yksittäisen kunnan valtionosuudet voivat pudota ja sote-menot kasvaa, kun taas naapurilla valtionosuudet saattavat nousta ja sote-menot vähetä. KUNTALIITOSSA ON laskettu valtionosuusuudistuksen ja sote-rahoitusosuuksien yhteisvaikutuksia kuntakohtaisesti. Kisan suurin häviäjä olisi itäsuomalainen 3700 asukkaan Rautjärvi, suurin voittaja taas länsisuomalainen 2600 asukkaan Evijärvi. — Jos Rautjärvi aikoisi kattaa tulojensa menetyksen ja menojensa kasvun pelkästään nostamalla tuloveroveroprosenttiaan, sitä tulisi nostaa 7,5 prosenttiyksiköllä 28,5 prosenttiin. Evijärvellä taas olisi mahdollisuus pudottaa tuloveroprosenttiaan 3,6 prosenttiyksiköllä 17,9 prosenttiin, eli alle Kauniaisten tason. Kuntaliitto peräänkuuluttaa valtionosuusjärjestelmän ja sote-rahoitusosuuksien laskentaperusteiden yhdenmukaistamista ja menokattoa. Se myös toivoo sote-rahoitusjärjestelmään kannustavia elementtejä, toisin sanoen ennaltaehkäisevään työhön panostavien kuntien palkitsemista. Potilaiden valinnanvapaus on ollut Kainuussa käytössä vuodesta 2005, ja sitä hyödynnetään. Kajaanin keskussairaalassa laboratoriohoitaja Hanna-Mari Heikkinen valmistautuu ottamaan verinäytteen Reijo Kontiolta. Mylläristä huolettaa myös sote-uudistuksen toimeenpanoon kunnissa jäävän ajan, vuosi ja 9 kuukautta, lyhyys. — Kansalaisten pitää saada palveluja myös 1.1. 2017. Jotta se onnistuisi, toimeenpanossa on keskityttävä olennaiseen, esimerkiksi tietojen siirtymisen ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. KAINUUTA JA EKSOTEA Myllärinen pitää esimerkkeinä siitä, kuinka palvelut hyvin organisoimalla voidaan säästää niiden tuottamiseen tarvittavia resursseja. — Lähtökohta on hyvä. Palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava ja kustannukset on saatava pysymään kurissa. Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei kunnille saa enää antaa. Myllärisen mielestä tämä on unohtunut poliittisilta päätöksentekijöiltä, jotka ovat kuluneella hallituskaudella lisänneet kuntien velvoitteita antamatta kunnille kuitenkaan niiden täyttämiseen tarvittavaa lisärahoitusta. — Kasvavat velvoitteet rasittavat koko kuntakenttää. Esimerkkejä uusista, merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavista velvoitteista ovat lastensuojelulain muutokset, uusi sosiaalihuoltolaki ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu. Valtionvarainministeriön asettama, Jukka Pekkarisen luotsaama työryhmä viimeistelee esitystään sote-menokehyksestä, jonka puitteissa palvelut tulisi järjestää. — Jos tavoitellaan säästöjä, kunnille on myös annettava nykyistä enemmän joustoa palveluiden järjestämiseen. Sote-uudistusta on moitittu mammuttimaisiksi luonnehdituista tuotanto-organisaatioista. Myllärinen keskustelisi mieluummin sote-alueista. — Eksote ja Kainuu ovat valmiita tuotanto organisaatioita, joissa on hallintoa karsimalla ja palveluketjuja hiomalla tehty se työ, mikä muualla Suomessa on edessä. Niitä katsoessa herää kysymys, tarvitaanko sote-alueita, vai pärjättäisiinkö pelkästään ministeriön ohjauksella? — Sote-alueiden rooli ja organisaatio eivät saa lisätä byrokratiaa, eivätkä niellä tuotanto-organisaatioille palvelujen tuottamiseen tarkoitettua rahoitusta. ARTO TULIMA
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above