Page 47

Korjausrakentaminen 2 / 2015

KORJAUSRAKENTAMINEN | 47 Valmiita tekijöitä alalla ei ole vapaana tulevaisuudessakaan. ISÄNNÖINNIN AMMATTITUTKINTO ISÄNNÖINTIALA TARVITSEE PERUSKOULUTUSTA Isännöintialalle ei ole peruskoulutusta, johon voisi osallistua esimerkiksi peruskoulun tai toisen asteen tutkinnon jälkeen. Kaurasen mukaan tämä on yksi suurimmista alan haasteista. – Eivät nuoret tule alalle, koska heille ei ole sopivaa koulutusta. Tällä hetkellä isännöintialalle siirtyvät lähinnä keski-ikäiset, joille alanvaihto on ajankohtaista, mutta heillekään ei ole tarjolla alalletulokoulutusta, Kauranen sanoo. Kauranen haastaakin alan oppilaitokset ja valtion koulutusasiantuntijat miettimään, miten luodaan toimivampi koulutusjärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden nuorille ja alanvaihtajille opiskella isännöintiä ilman alan työpaikkaa. Isännöintiliitto ja Markkinointi-instituutti ovat tukeneet alalle työllistymistä järjestämällä rekrytointikoulutuksen, jossa alan yritykset palkkaavat harjoitteluun työttömän työnhakijan, jolla ei ole alan koulutusta. Työntekijä pääsee harjoittelemaan isännöitsijän työtä käytännössä ja suorittaa samalla Isännöinnin ammattitutkinnon. Hankkeen tukena ovat ELY-keskukset. Hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Saana Pasanen Markkinointi-instituutista kertoo, että suurin osa projektiin valituista työllistyi isännöintiyrityksiin. Isännöintiyritykset puolestaan kokivat hankkeen päätyttyä rekrytoineensa oikean henkilön oikeaan paikkaan. TYÖSSÄ EDELLYTETÄÄN MONIOSAAJUUTTA Isännöitsijän työssä vaaditaan osaamista rakennus- ja talotekniikasta, juridiikasta, taloushallinnosta sekä viestinnästä ja asiakaspalvelusta. Stereotypia isännöitsijästä, jota ei koskaan saa kiinni, ei ole kuitenkaan tuulesta temmattu. Kaurasen mukaan isännöitsijät yleensä hallitsevatkin hyvin talotekniset asiat, juridiikan ja taloushallinnon, mutta asiakaspalvelussa on parantamisen varaa. – Tutkimusten mukaan yritykset, jotka viestivät paremmin sekä hallitukselle että osakkaille, saavat parempia tuloksia asiakastyytyväisyydestä. Asiakaspalvelu on ilmiselvä keino erottautua kilpailijoista ja luoda pysyvämpiä asiakassuhteita, Kauranen sanoo. Esko Vuorio, kiinteistöliiketoiminnan pääkouluttaja Markkinointi-instituutissa, korostaa erityisesti jokapäiväisen tiedottamisen tärkeyttä. – Inhimillisessä kiireessä se voi jäädä vähäiseksi tai laadultaan huonoksi. Siksi asiakkaat, erityisesti asukaat, kokevat usein ettei tietoa jaeta riittävästi. Isännöintiyritys voisi riittävällä tiedotuksella melko vaivatta parantaa asiakastyytyväisyyttään. Jos tarkastellaan koko isännöintialan osaamista, kehittämiskohteita ovat Vuorion mukaan myös johtaminen ja strateginen liiketoimintanäkemys. Esimerkiksi isännöintiyrityksen oma kilpailustrategia ja palveluiden hallinta sekä henkilöstöjohtaminen kaipaavat parannusta. Sama koskee strategista yhteistyötä asiakkaiden kanssa, kuten taloyhtiöstrategian luomista yhdessä hallituksen kanssa. INVESTOI TULEVAISUUTEEN Kaurasen mukaan alan yritykset kaivavat myös itse omaa kuoppaansa. – Monissa isännöintiyrityksissä tuntuu arjen kiireen keskellä, ettei ole varaa ottaa töihin uutta tekijää, jota pitää opastaa ja jonka työstä ei voida laskuttaa asiakasta. Kaurasen mukaan näin isännöintiyritykset joutuvat myös negatiiviseen oravanpyörään. Kasvua ei synny, kun ei ole ihmisiä, jotka pystyivät ottamaan lisää asiakkaita. Hän rohkaiseekin isännöintiyrityksiä näkemään uudet tekijät tuottavana investointina, ei kulueränä. – Jotta alalle saadaan lisää päteviä tekijöitä, on aloitettava siitä, että isännöintiyrityksillä on halu ottaa sisään kokemattomiakin tekijöitä ja käyttää aikaa heidän perehdyttämiseensä. Kyllä he kasvavat nopeastikin tuottavaan työhön. – Valmiita tekijöitä alalla ei ole vapaana tulevaisuudessakaan. "Näitä töitä ei voida ulkoistaa halvan työvoiman maihin", Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen toteaa. ISÄNNÖINTIALA LUKUINA Suomessa on 600–700 isännöintialan yritystä. Ala työllistää noin 5 000 henkeä, joista puolet tekee töitä isännöitsijä nimikkeellä. Toinen puoli on muun muassa kiinteistösihteereitä, teknisiä asiantuntijoita ja kirjanpitäjiä. Alan asiakkaina on noin 50 000 asunto- osakeyhtiötä ja vuokratalokiinteistöä, joissa asuu yhteensä noin 2,7 miljoonaa suomalaista. Isännöinnin ammattitutkinto on Opetushallituksen virallinen näyttötutkinto, jossa osaaminen näytetään omassa työssä. Jotta voit suorittaa tutkinnon, sinulla täytyy olla alan työpaikka. Koulutuksen jälkeen hallitset isännöintitehtävät ja viestit asiakkaiden kanssa sujuvasti. Koulutus on rytmitetty siten, että se tukee isännöintialan vuotuista rakennetta.


Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above