M E TA L L I N K I E R R ÄT Y S KEHITTÄMINEN Noin puolet suomalaisen metalliteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta on kierrätysmetallia. Suuret erät on jo pitkään osattu kierrättää. Teksti ja kuvat: Tommi Ahlberg Jyväskylässä keksittiin keino, miten pienetkin metalliromuerät saadaan näppärästi kerätyksi talteen myös rakennustyömailta. Metallia voi periaatteessa kierrättää loputtomiin. Kierrätyslaitoksessa metallit otetaan talteen ja toimitetaan raaka-aineeksi teollisuudelle. Kaatopaikkajätteen osuus vähenee ja kierrättäjille se on usein myös kannattavaa puuhaa. 42 | KORJAUSRAKENTAMINEN KERÄYSASTIA LIIKKUU TYÖMAALLA Reteko on Jyväskylässä ja Iisalmessa toimiva yritys, joka ostaa ja kierrättää kaikenlaista romumetallia messingistä romuautoihin. Varikolla on paljon tavaraa myös rakennustyömailta. Vuodessa noin 20 000 tonnia monenkirjavaa metallitavaraa kiertää sen kautta uudelleen hyödynnettäväksi. – Lajittelemme, pilkomme ja punnitsemme metallit, sitten ne jatkavat matkaansa teollisuuden raaka-aineiksi, yrityksen ostopäällikkö Jyrki Mutanen kertoo. Jokin aika sitten Mutasta rupesi vaivaamaan pieni asia. – Monilla yrityksillä ei ollut minkäänlaista tapaa, jolla pienet romumetallierät saadaan kerätyksi talteen. Ne hävisivät usein työntekijöiden mukana, viimeistään rakennussiivooja poimi ne roskalavoilta, hän kertoo. Jyrki Mutanen halusi kuitenkin tilalle järjestelmällisen ja tehokkaan keräilytavan, joka hyödyntää urakkaa tekevää yritystä. Syntyi idea helposti liikuteltavista, pienistä keräysastioista. Työmaalla laatikon voi sijoittaa sinne missä töitäkin tehdään. Purkujätettä ei tarvitse erikseen lähteä kuskaamaan pitkin poikin työmaata kuten yleensä käytettäessä pihalla olevia suuria keräysastioita. – Sovelsimme keräilyastian ideaa uudella tavalla. Idean logistiikkapuoli tuntui AURINKO PAISTAA ROMUKASAAN Rakennustyömaalta tullutta alumiiniromua Retekon lajitteluasemalla odottamassa kuljetusta eteenpäin. Alumiini on hyvä kierrätyskohde, sillä sen jalostaminen malmista vaatii paljon energiaa. Kierrätyksellä säästetään 95 prosenttia jalostuksen energiasta.
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above