HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA olivat suuria ja ajoittain pölyä oli todella paljon, Eero Tuovinen kertoo. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevassa asuinkerrostalossa mitattiin ennen remonttia keskimäärin 36 mikrogrammaa pölyhiukkasia kuutiota kohti. Rakennustöiden aikana vastaava luku oli 500 ja purkutyövaiheen Rakennusterveysasiantuntija RTA 45 op alkaa 19.11.2015, kestää noin 1,5 vuotta Opetuspaikat: Helsinki ja Turku VTT:n henkilösertifiointiin valmentavan koulutuksen sisältö: • Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta 17 op • Rakennusfysiikka, kuntotutkimusmenetelmät, rakennus- ja tuotantotekniikka, juridiikka 10 op • Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka 3 op Koulutukseen kuuluu 15 op laajuinen opinnäytetyö. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Monimuotoinen koulutus sisältää laajan verkko-opetuspaketin (mm. videoituja perusluentoja), joka mahdollistaa vuorovaikutteisen ja entistä syvällisemmän lähiopetuksen. Lähiopetuspäiviä on noin kaksi kertaa kuukaudessa. Joitakin lähiopetusosioita toteutetaan verkkovälitteisesti. Lisätietoja: campus.palmenia.helsinki.fi (Koulutusala: Luonnontieteet) KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 7 nen siivousta, se aiheutti jopa korkeampia pitoisuuksia kuin itse purkutyö. Harjaus aiheutti imurointia suuremman pölypitoisuuden ilmassa. Imurointi on sen takia suositeltavaa, Eero Tuovinen toteaa. – Alipaineistajaa pitäisi osata myös käyttää oikein. Esimerkiksi joskus sitä käytetään pelkästään ilmanpuhdistimena kylpyhuoneen sisällä eikä puhdistettua ilmaa johdeta ulos. Pahimmillaan tämä laittaa pölyn liikkeelle ja lisää työntekijöiden pölyaltistusta, Russi täydentää. PÖLYPITOISUUS VAIHTELEE PALJON Hiukkasten massapitoisuutta mitattiin suodatinpunnitusmenetelmällä (IOM-keräin) ja lukumääräpitoisuutta mitattiin optisella hiukkaslaskurilla. Tiedossa oli, että purkutöissä on yleensä korkeimmat pitoisuudet. – Pölypitoisuuden keskiarvo nousi jopa satakertaiseksi purkutöiden aikana. Vaihtelut KELPAA JÄÄRILLEKIN Korjaustyömaille on kaivattu yksinkertaisia keinoja pölyntorjuntaan. Laastien ja muiden jauhemaisten aineiden sekoitus aiheuttaa sotkua ja työntekijät joutuvat nielemään pölyä. Laastikamu kehitettiin tähän tarpeeseen. Laitteen kehittänyt startup-yritys Consair on tuonut Laastikamusta markkinoille uuden ja tehokkaamman version. Uuden laitteen myötä käynnistyy vuokraustoiminta. Vuokrakamuja voi tiedustella valmistajalta ja Hämeen Rakennuskoneelta. Suomen ensimmäinen Laastikamu toimitettiin YIT:lle Meritalon korjaustyömaalle noin kaksi vuotta sitten koekäyttöön. Työnjohtajana toiminut, sittemmin uudispuolelle siirtynyt Karri Korhonen YIT:ltä pitää Laastikamua näppäränä laitteena. – On tärkeää saada pöly hallintaan, ettei se pääse leviämään. Kun laastisäkin humpsauttaa vesipaljuun, syntyy käsittämätön määrä pölyä. Laastikamu käynnistyy napin painalluksena ja imaisee pölypilven säkkiin, hän kertoo. Laastikamun hyödyt korostuvat Korhosen mukaan korjauskohteissa, koska ilma ei vaihdu sisätiloissa kuten ulkona. – Siivoustarve väheni huomattavasti aina siinä kerroksessa, missä Laastikamua käytettiin. Käyttäisin laitetta varmasti edelleen, jos en olisi siirtynyt uudistyömaalle, hän arvioi. Laite on suunniteltu helpoksi kuljettaa ja huoltaa. Siinä on pyörät alla ja työntökahvat. Valot syttyvät päälle ja sammuvat itsestään. – Yleensä uudet työkalut otetaan huonosti vastaan, mutta tämän kohdalla kävi niin, että uppiniskaisimmatkin virolaiset aliurakoitsijat ottivat sen omaehtoisesti mukaansa, hän kertoo. Laastikamun pölysäkki imee suuria määriä pölyä. – Pölysäkkiä jouduttiin vaihtamaan kerran tai pari viikossa, mutta jos tämä määrä olisi pölläytetty ilmaan, voi vain kuvitella mitä se tekee keuhkoille. Muurauslaastin kaadosta syntyvä pölypilvi leviää työmaan ulkopuolellekin; yleensä lähettyvillä olevat autot ovat harmaana laastipölystä. ollessa kiivaimmillaan 3 000. Hyvän ilmanlaadun raja on 20. Työntekijät olivat Eero Tuovisen mukaan kiinnostuneita pölyntorjunnasta, mutta käytännön toimenpiteet koettiin joskus hankalina. Työmaille kaivattaisiin myös standardiratkaisuja esimerkiksi pölyseinän rakentamiseen. JA TUNKEE SUOJAUKSENKIN OHI Rakennustöissä pölypiikkejä aiheuttivat esimerkiksi siivous ja vedeneristysaineen kaato säkistä ämpäriin. Jokaisen kaadon myötä pölymäärä nousi korkeammaksi. Kaatojen välinen aika ei vaikuttanut tulokseen. – Päivän viimeisen kaadon jälkeen kylpyhuoneessa oli 250 miljoonaa hiukkasta kuutiota kohti. Viidennellä kaadolla pölymäärä oli siten kymmenkertaistunut lähtötilanteeseen nähden, Tuovinen laskee. Pölyä leijaili rakennustöiden aikana koko työn aikaisten suojaseinien molemmin puolin. Myös asbestityönä purettavasta kylpyhuoneesta karkasi pölyhiukkasia viereiseen tilaan ja puhtaaksi tarkoitettuun makuuhuoneeseen, jossa oli oma suojaseinä. Pölypitoisuus nousi makuuhuoneessa yli 100 mikrogrammaan kuutiota kohti, pysyen kuitenkin selvästi paremmin aisoissa kuin ilman suojauksia. Frank Russi suosittelee rakennusliikkeitä pyytämään asukkailta sitoumuksen, ettei kiinteästi asennetuista suojaseinistä tai -ovista kuljeta. Pöly leviää eristettyihin tiloihin välittömästi, kun seinä puhkaistaan. Myös eristettyjen tilojen sähkötyöt on hyvä tehdä vasta loppusiivouksen jälkeen. Lisätiedot: MAMK Universit y of Appl ied Sciences, opinnäytetyö 2015, Eero Tuovinen: Pölyn leviäminen asuinhuoneistossa linjasaneerausprojektien aikana.
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above