R A K E N N U S M E D I A N T O I M I T U S J O H TA J A HENKILÖKUVA HEIDI HUSARI: AMMATILLISTEN ERIKOISOPPILAITOSTEN STATUKSESTA EI PIDÄ LUOPUA Rakennusmedian tuoreen toimitusjohtajan ja RATEKOn rehtorin, Heidi Husarin mielestä lukio ja toisen asteen koulutus ovat tärkeitä, mutta myös aikuisilla pitää olla mahdollisuus päivittää osaamistaan valtion tuella. RTeksti: Kaisa Salminen Kuva: Heidi Kähkönen akennetun ympäristön osuus Suomen kansallisvarallisuudesta on noin 70 prosenttia. Rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tarjoavat töitä joka viidennelle Suomen työlliselle. Korjaustarve kasvaa ja erityisesti 1960–70-luvun rakennukset ovat nyt korjausiässä. – Koulutuksen järjestäjäverkkoon tarvitaan erikoistuneita toimijoita, jotka ovat syntyneet alan omasta tarpeesta. Ne pystyvät tuottamaan syvällistä osaamista yhteistyössä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, Heidi Husari sanoo. – Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoituksesta ja statuksesta ei pidä luopua. Samalla on pidettävä kiinni siitä, että koulutuksen laatu, kustannustehokkuus ja tuloksellisuus ovat ensimmäisiä kriteerejä koulutuksen järjestämisessä. RAKENNEUUDISTUS HUOLESTUTTAA Huolestuttavana Heidi Husari pitää esimerkiksi koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta koskevia lakiesityksiä. Kokonaisvaikutusten arviointi oli hänen mielestään puutteellista ja säästöjen perään lähdettiin 12 | KORJAUSRAKENTAMINEN – Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa on aikuisena oppiminen vähintäänkin yhtä tärkeää kuin ammattiin valmistava koulutus. Ammatilliset erikoisoppilaitokset antavat tähän mahdollisuuksia, kunhan niiden toimintamahdollisuudet säilytetään, Heidi Husari sanoo. organisaatiolähtöisesti. Esityksissä ei huomioitu alakohtaisuutta, erikoistumista eikä työllistävyyttä kotimarkkinoilla. – Myös aikuisten osaamista pitää päivittää ja työssä käynnin edellytykset on turvattava. Koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisperiaatteet olivat epäselvät ja kriteerit vaativat tarkennusta. Säästötavoitteet eivät olleet tasapuolisia eivätkä realistisia suhteessa kokonaisvaikutuksiin, hän luettelee. Eduskunta ei hyväksynyt lakiesityksiä viime metreillä, mutta asian valmistelu jatkunee seuraavan hallituksen toimesta tavalla tai toisella. – Tutkintojen uudistuminenkaan ei olisi ehtinyt tähän mukaan. Sopeutumisaika on lyhyt suhdannetilanne huomioiden. Lakimuutosten todelliset haitat ja hyödyt on selvitettävä kattavalla vaikutusarvioinnilla. Eri alatoimialojen osaamistarpeet tulee huomioida tasapuolisesti. RAKENNUSTERVEYS KOROSTUU Ajankohtainen on myös 15. toukokuuta 2015 voimaan astuva sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti ulkopuolisen asiantuntijan koulutuksen sisältö ja osaamisvaatimukset rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin. – Käytännössä uudet määräykset aiheuttavat isoja muutoksia julkisen sektorin toiminnassa. Sekä tilaaja- että toimittajapuolella tarvitaan rakennusterveys- asiantuntijaa, kun kyse on julkisesta tilasta, Heidi Husari pohtii. Esimerkiksi RATEKOssa on osattu ennakoida asiaa valtakunnallisten Kosteus- ja hometalkoiden pohjalta. Parhaillaan on käynnissä kaksi Rakennusterveysasiantuntija RTA-henkilösertifiointiin valmentavaa koulutusryhmää. – Korjausrakentamisen volyymi on jo uudisrakentamista suurempi. Tarvittavaa osaamista kannattaa päivittää. LAAJA TOIMENKUVA Heidi Husari on toiminut RATEKOn rehtorina vuodesta 2013 lähtien.Toimenkuva on rakennusarkkitehdin koulutuksen saaneelle Husarille mieleinen, sillä RATEKO on rakennusalan ainoa ammatillinen erikoisoppilaitos. Se on järjestänyt yli 50 vuoden ajan muun muassa henkilöserti
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above