taisi mahdollisimman tasaisen valaistuk- HAASTAVA KORJAUSRAKENNUSTYÖMAA sen, hän toteaa. KORJAUSRAKENTAMINEN | 41 Kohdetta hän pitää siitä poikkeuksellisena, että käyttäjällä on hyvä tietämys ja tarkat vaatimukset olosuhteiden ja valaistuksen suhteen. Led-valojen ja anturitekniikan kehittyminen on mahdollistanut myös paremmat säätöominaisuudet. LÄHES KAIKKI KATTORAKENTEET PURETAAN Pääurakoitsijana hankkeessa toimii Paanurakenne, joka vastaa vesikattotyömaasta käsittäen vesikaton korjaamisen, talotekniset työt ja tilaajan erillishankintoja liittyen esimerkiksi konservointiin. Noin puolet kattorakenteista oli joulukuussa 2014 vielä avaamatta, mutta aluepäällikkö Petri Parikka yhtiöstä arvioi remontin valmistuvan ajallaan syksyllä 2015, koska yllätyksiin on varauduttu. Lisäksi pitkässä projektissa voidaan ajoittaa toimenpiteitä helpommin kuin lyhyessä projektissa vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi jäähdytys voidaan katkaista talvella kaukokylmään liittymistä varten. – Kaikki kattorakenteet puretaan kantavia rakenteita ja ruoteita lukuun ottamatta ja vesikatto uusitaan, hän kiteyttää. HÖYRYSULUT KIINNITETÄÄN ERIKOISAINEILLA Museokohde vaatii tavallista suurempaa huolellisuutta, koska esimerkiksi kaikki työvaiheet on dokumentoitava tarkasti tulevia sukupolvia ja remontteja varten. Vanhoista rakenteista otettuja valokuvia on toisaalta voitu käyttää Ateneuminkin työmaalla teknisten piirustusten tukena, minkä lisäksi hankalimmista paikoista on tehty 3D-havainnekuvat. Petri Parikka kertoo, että erityishuomio on ollut höyrysulun kiinnityksissä, koska niiden onnistuminen vaikuttaa rakenteiden kestävyyteen. – Höyrysulun kiinnitys vanhoihin rakenteisiin on haastavaa ja olemme käyttäneet uudentyyppisiä erikoisaineita, mikä on edellyttänyt testauksia ja asentajien koulutusta, hän kertoo. Työn laadun varmistamiseksi tilaaja on lisäksi vaatinut, että pääurakoitsija vastaa kaikista kattokiinnityksistä itse. – Talotekniikkaurakoitsijalle on määrätty tarkasti paikat, mihin voidaan tehdä läpivetoja; esimerkiksi höyrysulkuihin ei ole lupa koskea, toimitusjohtaja Tapani Muttonen Taltecista toteaa. Remontin yhteydessä uusitaan myös valoullakolla sijaitseva konehuone, koska Ateneumin vierailijamäärät ovat kasvaneet ja edellisestä, 1980-luvulla tehdystä ilmanvaihtoremontista on vierähtänyt jo aikaa. Museon ilmanvaihtojärjestelmät on suunniteltu noin 70 000 kävijälle, mutta vierailijoiden määrä on nykyisin 300 000 vuodessa. Ilmamäärät ovat olleet riittämättömiä etenkin pääportaikossa, jotka toimivat usein avajaisten näyttämönä. – Ilmanvaihtoa uusitaan vaiheittain, koska sisäolosuhteet on pidettävä vakiollisina, Harri Toivonen kertoo. LVI-asiantuntija Hannu Salo Kansallisgalleriasta kertoo, että Senaatti-kiinteistöt kiinnittää strategiansa mukaisesti huomiota energiatehokkuuteen, mutta se on Ateneumin kaltaisessa erikoiskohteessa haastavaa, koska Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa kostutus ja kuivaus vievät paljon energiaa. Kiinteistöjärjestelmän perussäädöt on Salon mukaan viritetty jo niin hyvin kohdalleen, että siltä osin ei ole odotettavissa lisäsäästöjä, vaikka järjestelmä päivitetäänkin. Jatkuvaa ylläpitoa kuitenkin tarvitaan, etteivät takavuosina saavutetut kymmenien prosenttien säästöt kiinteistön energiankulutuksessa valu hukkaan. KAUKOKYLMÄLLÄ LISÄJÄÄHDYTYSTÄ Remontin yhteydessä liitytään myös kaukokylmään, mikä tuo lisätehoa jäähdytykseen. Lisäjäähdytystä on kaivattu varsinkin neljännen kerroksen toimistotiloihin, missä olosuhteet ovat käyneet kesähelteillä tukaliksi. Näihin tiloihin tulee huonekohtainen jäähdytys, mitä uusitun vesikaton lämmöneristys osaltaan tukee. Vesikaton lämmöneristämisellä on Hannu Salon laskelmien mukaan vain vähäinen vaikutus kiinteistön kokonaisenergiankulutukseen. – Kaukokylmä on halpaa energiaa, mutta tarvitsemme vedenjäähdytyskoneita jatkossakin kuivatuksen takia. Kun jäähdytysteho kasvaa ja vedenjäähdytyskoneet kuluttavat ilmanvaihtokoneiden sekä pumppujen ohella kiinteistössä paljon energiaa, kiinteistön kokonaisenergiankulutus kasvaa, hän arvioi. – Pyrimme siihen, että näyttelyt toimivat remontin aikana niin normaalisti kuin mahdollista, Tapani Muttonen Taltecista, Lena Iskala Senaatti-kiinteistöistä, Rami Levonen Paanurakenteelta ja Harri Toivonen Kansallisgalleriasta kertovat. KIASMAN LASIKATTO KORJATAAN TURVALLISEMMAKSI KANSALLISGALLERIAAN KUULUVAN KIASMAN LASIKATTO UUSITAAN TURVALLISEMMAKSI JA NÄYTTÄVÄMMÄKSI, MINKÄ LISÄKSI SE ON ENTISTÄ HELPOMPI ASENTAA. Teksti ja kuvat: Kaisa Salminen Nykytaiteen museon vanha alalasi jouduttiin purkamaan, koska se liikkui samassa rytmissä ylälasin kanssa sen taipuessa lumikuorman alla. Uusi alalasi asennetaan erikoisvalmisteisten profiilien varaan, jotka pitävät lasin paremmin paikallaan. Nämä taitteella varustetut T-kirjaimen muotoiset profiilit parantavat turvallisuutta ja helpottavat asennustyötä. – Vanhassa lasikatossa kiinnitykset jouduttiin ruuvaamaan alakautta ja vierekkäisiä laseja oli pidettävä yläilmassa asennustapahtuman ajan. Uusi lasilevy sujautetaan paikoilleen viemällä se yläreuna edellä asennuspaikkaansa, minkä jälkeen se käännetään oikeaan kulmaan ja lasketaan alemman T-teräksen varaan, arkkitehti Timo Kiukkola Arkkitehtuuritoimisto B&M:stä sanoo. Uudistustöiden tavoitteena on parantaa paitsi turvallisuutta myös sisääntuloau
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above