LÄHIÖIDEN KEHITTÄMINEN KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 3 kukaan ajattele, että moottoritielle ei pidä tehdä 30 vuoteen mitään, mutta jostain syystä asuintaloista näin ajatellaan. Korjaamisesta on syntynyt peikko, hän pohtii. Koska lähiöissä on usein samanlaista ja saman ikäistä rakennuskantaa, tietyt korjaustarpeet kuten putkiremontit ajoittuvat samaan aikaan. – Olisi hyvä, jos useampi taloyhtiö lähtisi kilpailuttamaan ja toteuttamaan putkiremonttia ryhmäkorjauksena samanaikaisesti. Yleensäkin kehittämistä kannattaa tehdä tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. KAIKKI HYVÄ EI VAADI RAHAA Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelmassa mukana olleissa kaupungeissa on Nevalaisen mukaan tehty valtavasti hyviä asioita lähiöiden hyväksi. Kaikki hyvät asiat eivät ole rahasta kiinni. – Asukastilat on koettu lähiöissä tärkeiksi; esimerkiksi vanha koulu on voitu ottaa asukkaiden käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin. Myös kirjastot ovat olleet aktiivisia miettimään lähiöiden palveluita ja kirjastokin voi olla asukastila. – Hyviä kokemuksia on saatu myös tuomalla työllisyys- ja sosiaalipalvelut lähelle ihmisiä. Esimerkiksi asumisneuvontahankkeissa on voitu osoittaa, että jokaisen häädön estäminen tuo selvää säästöä. Asumisneuvojan palkka on tähän nähden pieni kustannus. MONISTETTAVIA MALLEJA ETSITÄÄN Aluekehitystä on tehty myös korjausvetoisesti. Turussa Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku on edennyt lähiön korjaushankkeesta strategiseen yhteistyöhön Turun kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyötä korostavalla allianssimallilla. – Lähiöissä on paljon samantyyppisiä taloja ja tarvitsemme malleja korjaustavoista, jotka ovat asukkaille tehokkaimpia ja edullisia tehdä. Odotan, että Jyrkkälänpolusta löytyisi avauksia, jotka toisivat vastauksia tähän korjausrakentamisen haasteeseen, Nevalainen sanoo. – Miten korjaukset toteutetaan kustannustehokkaasti ja millaisella yhteistyömallilla lähiöiden talot saadaan kuntoon? Löydetäänkö kustannustehokas tapa korjata lähiötaloja ja löytyykö sitä kautta reittejä purkaa lähiöiden korjausvajetta? KAIKKI SIDOSRYHMÄT MUKAAN Lähiöissä Nevalaisen mielestä vielä paljon kehitettävää ja varsinkin asennepuolella tarvitaan muutosta. – Kaupungeissa pitää uskaltaa tehdä strategisia ratkaisuja siitä, miten lähiöitä lähdetään kehittämään. Kaikki sidosryhmät kuten taloyhtiöt, isännöitsijät, kauppa ja yksityiset palvelut pitää saada mukaan. Tämä on onnistunut keskustojen kehittämisessä, mutta jostain syystä lähiöiden kehittäminen yhteistyössä on ollut hankalampaa, hän pohtii. – Tärkeintä olisi miettiä organisointitapoja, joilla koko lähiö saadaan kehittymään. Ei riitä, että vain kaupungit kehittävät lähiöitä vaan muutkin tahot pitää saada mukaan. Sitähän lähiöiden kehittäminen on; yhdessä tekemistä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa, hän painottaa. – Kuntien pitäisi miettiä myös kehitystyön organisoimista keskushallinnosta käsin, jotta tietotaito hyviksi havaituista käytännöistä ei katoa kehitystyön päätyttyä. Ylipäätään kehitystyön pitäisi olla pitkäjänteisempää. KOULUTUSTA TARVITAAN LISÄÄ Monessa taloyhtiössä mietitään, miten paljon remontti maksaa tai kuinka paljon pitää ottaa velkaa tai nostaa yhtiövastiketta. Keski Euroopassa ajatellaan toisinpäin ja Nevalainen kehottaa hakemaan sieltä oppia. – Esimerkiksi Berliinissä vuokrat laskivat, kun talot korjattiin energiatehokkaasti. Itävallassa on kerrostaloja, jotka tuottavat aurinkopaneeleilla energiaa myös alueverkkoon ja tienaavat rahaa, hän vertaa. Ajattelutapojen ja käytäntöjen muutosta tarvitaan monella sektorilla, jotta lähiöiden kehittämisen yhtälö saadaan toimimaan kokonaisuudessa. – Isännöitsijöiltä loppuvat nyt keinot markkinoida korjaushankkeet asukkaille ja asukkaat ovat sitä mieltä, että taloille ei tarvitse tehdä mitään. Tiedotuksen ohella tarvitaan osaamista ja nykyistä kattavampaa korjausrakentamisen koulutusta, hän painottaa. Valtiovaltakin voi tehdä paljon lähiöiden hyväksi. Konkreettisina esimerkkeinä ympäristöministeriön toimenpiteistä ovat meneillään oleva asuinalueiden kehittämisohjelma ja valtion täytetakaus taloyhtiöiden perusparannuslainoille, joka astui voimaan vuoden 2015 alussa. Nevalainen kannustaa tutustumaan myös Remonttiryhmän keväällä 2014 julkaisemiin mietintöihin. Ne tarjoavat ehdotuksia lähiökorjauksiin. – Suurin korjaamisen haaste on lisätä ymmärrystä siitä, että pitää korjata. On reagoitava ajoissa korjausvajeeseen eikä korjauksia ja yleistä kunnossapitoa saa lykätä, Jaana Nevalainen painottaa.
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above