Page 21

Korjausrakentaminen | 2015 • 1

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASIANTUNTIJALLA, JAANA NEVALAISELLA, ON INTOA UUDISTAA LÄHIÖKEHITTÄMISEN NYKYKÄYTÄNTÖJÄ. RAKENNUSTEN KORJAAMISESTA SIIRRYTÄÄN KOKO AJAN ENEMMÄN KOKONAISTEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN JA TÄHÄN TYÖHÖN TARVITAAN KAUPUNKIEN LISÄKSI MUITAKIN SIDOSRYHMIÄ KUTEN TALOYHTIÖITÄ, ISÄNNÖITSIJÖITÄ JA YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA. KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 1 sein ajatellaan, että lähiöiden kehittäminen on vain kaupunkisuunnittelun asia, mutta kaupunkisuunnittelu ei yksin ratkaise olemassa olevien asuinalueiden haasteita. – Jos ajatellaan keskustojen ja alueiden kehittämistä, se koostuu monista asioista ja toimijoista käsittäen laaja alaisia ja monimutkaisiakin prosesseja, Jaana Nevalainen huomauttaa. Kaupunkimaantieteestä ja keskustojen kehittämisestä väitellyt Nevalainen on toiminut nykyisessä työssään ympäristöministeriön erityisasiantuntijana vajaa kymmenen vuotta lähiökehittämisen parissa. Hän toimii esimerkiksi ympäristöministeriön asettaman lähiöneuvottelukunnan pääsihteerinä sekä monissa lähiökehittämiseen liittyvissä yhteistyöryhmissä kuten ryhmäkorjausryhmässä. – Suomen lähiöissä asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja tavoitteena on, että niissä viihdytään paremmin. Esimerkiksi lähiöneuvottelukunnassa tiivistämme eri ministeriöiden välistä yhteistyötä, koska lähiöiden kehittäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, hän toteaa. YHTEISTYÖ KOROSTUU Puhekielessä lähiöillä tarkoitetaan usein 1960–1970-luvun asuinalueita, mutta yksiselitteistä määritelmää lähiöille ei ole. Kaikki keskustan ulkopuolelle toisen maailmansodan jälkeen rakentuneet kerrostalovaltaiset asuinalueet sopivat Nevalaisen mielestä kuitenkin hyvin lähiön määritelmään. Ensimmäiset lähiöhankkeet olivat valtaosin korjaamiseen keskittyneitä. – Nopean rakentamistahdin tai käytettyjen tekniikoiden ongelmat näkyivät melko pian valmistumisen jälkeen. Myöhemmin lähiöistä alettiin puhua ongelmalähtöisesti. Viime vuosina kaupungeille on painotettu strategista lähiöiden kehittämistä ja sitä, että pitää kuunnella toimijoita ja tekijöitä lähiöissä, hän toteaa. HUONO MAINE TIUKASSA Lähiöiden haasteet ovat Nevalaisen mukaan pysyneet samoina, vaikka painotukset ovat muuttuneet. Pahimmillaan kaupungilla on käsissään huonomaineinen kerrostalolähiö keskellä metsää, kaukana palveluista ja ilman toimivia joukkoliikenteen yhteyksiä. Jos lähiö on saanut huonon maineen, siitä on vaikea päästä eroon, vaikka huonolla maineella ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa. – Tämä on ehkä keskeisin lähiöiden ongelmista. Monet tutkimukset osoittavat, että ongelmat kasautuvat, jos suhteellinen etäisyys kaupunkikeskustaan on iso ja palvelut vaikeasti saavutettavissa. Toinen huonoon maineeseen vaikuttava asia on lähiön vuokratalovaltaisuus etenkin, jos talot alkavat olla huonossa kunnossa ja pihat ajasta jälkeen jääneitä, hän toteaa. – Hyvät julkisen liikenteen yhteydet kuuluvat perusedellytyksiin, mutta lähiö on aina monesta asiasta koostuvaa kokonaisuus, eikä ongelmien ratkaisuun ole yksiselitteistä automatiikkaa. KORJAUKSIA LYKÄTÄÄN Jos lähiöiden ongelmille pitäisi hakea yhteistä nimittäjää, niin korjausvaje on Nevalaisen mukaan asia, joka koskettaa kaikkia lähiöitä ja myös muuta rakennuskantaa. – Kaikissa rakennuksissa on ennen pitkää korjattava esimerkiksi julkisivu, katto, ikkunat, putket ja sähköt. Jossain vaiheessa meiltä on kuitenkin päässyt loppumaan ymmärrys siitä, että rakennuksia on pidettävä kunnossa ja ne on päästetty rapistumaan. Omakotitalossa tunnistetaan ehkä helpommin oma vastuu korjauksista, mutta kerrostalossa tämä näyttää hämärtyvän. Lähiötalojen korjaamisen suurimpana ongelmana hän pitää korjausvajeen ja pienituloisuuden yhdistelmää. Korjauksia lykätään usein niin pitkälle eteenpäin kuin mahdollista ja silloin on ehkä jo maksettu vesivahingosta, jolloin remontille tulee enemmän hintaa kuin reagoimalla ajoissa korjaustarpeisiin. Median kauhuju- Teksti ja kuvat: Kaisa Salminen U LÄHIÖIDEN KEHITTÄMINEN FAKTA: LAKI ASUNTOOSAKEYHTIÖIDEN PERUSPARANNUSLAINOJEN VALTIONTAKAUKSESTA • valtio voi myöntää täytetakauksen luottolaitoksen antamalle lainalle, joka käytetään asunto-osakeyhtiötalojen perusparannukseen • tarkoitus parantaa erityisesti lähiöissä sijaitsevien asuntoosakeyhtiötalojen perusparannusten rahoitusedellytyksiä sekä edistää pitkäjänteistä, suunnitelmallista kiinteistönpitoa • laki astui voimaan vuoden 2015 alussa


Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above