KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 9 Teiden suolaus rapauttaa siltoja ja lisää vaurioita. On suolasta toki hyötyäkin. TIETOMALLINNUKSELLA APU SILTOJEN KORJAUSSUUNNITTELUUN Tietomallinnus on pikku hiljaa juurtumassa siltojen uudisrakentamiseen. Esimerkiksi melko tuore maamerkki Crusellin silta Helsingissä on rakennettu tietomallinnusta hyödyntäen. Myös tuleva Kruunusilta toteutetaan täysin mallintamalla. Sen sijaan tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen korjausrakentamisessa on vielä uutta. – Tietomallinnuksen etu korjauskohteissa on kiistaton. Kun muunnat vanhat suunnitelmapiirustukset ja 2D-suunnitelmat tietomalliksi, saat lisättyä tuohon samaan malliin sillan vauriotiedot valokuvineen, korjaustyöohjeet ja laatuvaatimukset, sanoo korjaussuunnittelun asiakkuusjohtaja Simo Kettunen WSP:ltä. – Mallin tarkat rakenteiden mitat ja määrätiedot saadaan myös suoraan työmaalle, mikä helpottaa työn suorittamista ja vaiheistamista. Mikäli sillasta ei ole vanhoja suunnitelmia käytettävissä tai halutaan tarkkaa mittatietoa nykyisistä tai vaikkapa vedenalaisista rakenteista, voidaan tietomalliin tuoda laserkeilaus- ja vedenalaisten rakenteiden luotausdata. Mallinnusta tukee hyvin laserkeilaus ja vedenalainen luotaus. Molemmat ovat verrattomia menetelmiä datan keräämiseen: järvivesi on Suomessa varsin humuspitoista ja sameaa, minkä vuoksi pinnan alla näkee vain käsivarren mitan päähän. Joen ylittävän sillan haasteena taas on yleensä melko voimakas virtaus, mikä tekee sukelluksesta vaikeaa. Ja jokisiltojahan maassamme riittää. Luotain on riippumaton virtauksen suunnasta tai voimakkuudesta saatikka veden laadusta. Ja mikä parasta, niin jatkossa tietomallia voi täydentää ja se säilyy muuttumattomana tuleville sukupolville. Tieto sillan kunnosta ja korjaushistoriasta ovat aina yhdessä ja samassa tiedostossa. SUOLA SILLAN PAHIN VIHOLLINEN Maantiesuolasta on vaikea keksiä mitään muuta hyvää kuin sen teho jäätyneen tienpinnan sulattamisessa. On siis helppo arvata, että suola on julmaa myrkkyä myös sillan rakenteille. WSP:n Kettusen mukaan suolaus on suurin varjo minkä tahansa sillan kestävyydelle. Suola imeytyy betoniin ja saavuttaa vääjäämättä raudoitusteräkset. Ja korroosio käynnistyy. – Teiden suolaus rapauttaa teräsbetonisiltoja ja lisää terässiltojen korroosiovaurioita. Sillan kannelta valuva vesi, ajoneuvojen aiheuttamat roiskeet sekä suolasumu pääsevät tunkeutumaan betoniin, jolloin raudoituksen korroosio alkaa. Myös meriveden sisältämä suola aiheuttaa korroosiota rannikkoseudulla. Ikävintä on se, että kukaan ei pysty suoraan näkemään kannen alle. Tällöin vauriot pääsevät etenemään pitkälle huomaamatta. Kun vauriot sitten tulevat näkyviin, ovat eteen tulevat korjaustavat vääjäämättä kalliita. Kuinka pitkälle sitten silmähavainto riittää? Betonisillan rapautuminen on helppo nähdä, sillä siitä irtoaa palasia. Sama koskee korroosion syömää terästä. Myös halkeilun pystyy näkemään, mutta laboratoriotutkimuksilla täydennetään näköhavaintoja halkeilun syiden selvittämiseksi. Maamme silloista 80 % rakennetaan betonista ja loput teräksestä. Terässillat ovat isojen vesistöjen ylittäviä kokonaisuuksia, joiden kilpailukyky tulee esiin edullisempana rakennuskustannuksena. Teräksen avulla päästään myös pidempiin jänneväleihin. Puusiltoja näkee alempiarvoisilla teillä ja paikoissa, joissa riittää lyhyt jänneväli ja liikennemäärät ovat vähäisempiä. SILLAN LASKENNALLINEN IKÄ 100 VUOTTA Jättirekkojen tulo Suomen teille on mietityttänyt monia infra-alan asiantuntijoita. Näiden ajoneuvojen sallittu maksimikorkeus on 4,4 cm, toisin kuin se on tähän mennessä ollut 4,2 cm. Sallittu maksimipaino nousee niin ikään, jopa 60 tonnista 76 tonniin. Haasteet ilmenevät etenkin tukkirekkojen käyttämillä alempiarvoisilla teillä. Suurin osa maamme silloista on mitoitettu kestämään 60 tonnin kuormia. Sillan laskennallinen elinikä on 100 vuotta. Peruskorjausta tulisi tehdä 30–40 vuoden välein, joten kunkin sillan päällä tehdään ainakin teoriassa 2–3 remonttia sen eliniän aikana. Mitä kaikkea peruskorjauksessa tapahtuu? Ensinnäkin yleistarkastus pyritään tekemään aina viiden vuoden jaksoissa. – Kyseessä on silmämääräinen tarkastus, jossa käydään läpi kaikki sillan kriittiset paikat, Simo Kettunen sanoo. – Kuitenkaan aivan kaikkia vaurioita kuten halkeilua ei aina pysty näkemään. Sen sijaan erikoistarkastuksessa käydään kaikki rakenteet läpi käsietäisyydeltä. Siinä otetaan näytteitä laboratoriotutkimuksia varten. "Tietomallinnuksen etu korjauskohteissa on kiistaton. Kun muunnat vanhat suunnitelmapiirustukset ja 2D-suunnitelmat tietomalliksi, saat lisättyä tuohon samaan malliin sillan vauriotiedot valokuvineen, korjaustyöohjeet ja laatuvaatimukset."
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above