KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 3 – Kun vertaa muutoksia työelämässä viime vuosikymmenien aikana ja samanaikaista koulujen kehitystä, oivaltaa nopeasti uuden ajattelun ja nykyaikaisten tilojen tarpeen. On muistettava, että runsaat 50 prosenttia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöistä on jo yli 40 vuotta vanhaa. Kuntien tukemista koulujensa korjaamisessa ja nykyaikaistamisessa selvitettiin viime keväänä myös valtion suorilla erityisavustuksilla, mutta siihen ei valtiontalouden tiukka tilanne anna mahdollisuuksia. Ratkaisua etsitään eläkeyhtiöistä. Suomisen ajatuksissa Remontti Oy omistaisi uusia rakennettavia koulukiinteistöjä, mutta voisi myös hankkia omistukseensa vanhoja, korjattavia kouluja. Niitä yhtiö vuokraisi kuntien käyttöön. Tehokkuutta rakentamiseen, olkoot uudis tai korjausrakentamista, pyritään saamaan soveltamalla hankkeissa elinkaarimallia. Uusiakin kouluja vaivanneista ongelmista uskotaan päästävän eroon tämän hankintamallin avulla. Siinähän käyttäjien tarpeet otetaan huomioon suunnittelu ja rakentamisvaiheessa ja siirretään vastuu kiinteistöjen käyttö- ja huoltotöistä elinkaariurakoitsijan ammattitaitoiselle henkilöstölle. Ulkopuolisen rahoituksen saaminen Remontti Oy:lle yhtiömuotoisuuden kautta näyttää mahdolliselta. Tavoitteena on joka tapauksessa mahdollisimman suuri valtion ulkopuolinen omistus. Jo ennen Remontti Oy:tä on Rakennus- teollisuus RT kuivaharjoitellut rahastomallin kehittämistä julkishallinnon ja yksityisten rakennuttajien kanssa yhteisiä PPP-hankkeita varten. Nykypäivänäkin toimisi viime vuosikymmenellä kehitetty pääomarahastomalli Pipatin mielestä hyvin. Sitä kaavailtiin alkuaan pääasiassa infra-hankkeisiin, mutta malli soveltuu myös talonrakentamiseen ja mikä positiivista, sekä uudisrakentamis- että korjaushankkeissa. – Varsinkin, jos valtio samalla alkaisi voimakkaammin ohjata koulujen remontteja ja uudisrakentamista. Tietenkin valtion rahaston tai yksityiseen pääomaan nojaavan yhtiön välimaastossa on kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, joita ei kannata unohtaa. Valtion mukana ollessa sen panoksen vipuvaikutus on merkittävä. Jos valtio tarjoaa 20 prosentin korjaustukea, kasvattaa se kokonaispanoksen viisinkertaiseksi. ELINKAARIURAKKA VARMISTAA LIITON LAADUN JA KUSTANNUSTEN VÄLILLE Kehityshankkeessa vuonna 2009 syntynyttä tulosta kutsuttiin ”kansalliseksi elinkaarimalliksi”. Sen mukaan toimittaessa rakennettavan kohteen käyttäjänä ja tilaajana julkinen sektori tekee potentiaalisille rakennusliikkeille sekä elinkaarihankkeiden rahoittajille ja palveluntuottajille tarjouspyynnön. Elinkaariurakoitsijan antama tarjous sisältää pitkäaikaisen palvelun tilaajalle vuosi- tai kuukausitariffilla, joka voi vaihdella sopimuskauden aikana eri tekijöiden suhteen. Kansallisessa elinkaarimallissa palveluntuottaja vastaa kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä ylläpidosta erikseen sovittavan ajan ja malliin voidaan liittää vastuu myös rahoituksesta sekä erilaisista käyttöpalveluista. Elinkaaripalvelun yksityinen tuotanto tapahtuu julkisen sektorin kanssa kilpailukykyisillä rahoitusehdoilla. Malli varmistaa hankkeen elinkaaren aikaisten kustannusten huomioon ottamiseen jo tilausvaiheessa. Senaatti-kiinteistöjä on pidetty yhtenä mahdollisuutena malliksi tai pohjaksi korjausrakentamisen rakennuttajayhtiölle. – Kuitenkin päädyttäneen - kunhan Remontti Oy:tä ryhdyttäisiin nyt toteuttamaan - oman erillisen yhtiön perustamiseen. Se olisi todennäköisesti monimuotoisempi toimija ja mahdollistaisi myös yksityisten ja kuntien toimijoiden ketterän mukaantulon, arvelee RT:n Tarmo Pipatti. tui vasta juuri ennen vuodenvaihdetta ja valtioneuvoston talousvaliokunta ryhtyy käsittelemään asiaa vuoden alussa. KOULURAKENNUKSET EIVÄT VASTAA NYKYTARPEITA Kokonaan ei Remontti Oy:tä toki ole unohdettu. Homma etenee valtiosihteeri Esa Suomisen ”valvonnassa”, vaikka hänestä Remontti Oy nimenä kuvaa suunniteltua yhtiötä huonosti. Enemmänkin kyse on uudisrakentamisesta kuin vanhoihin kouluihin kohdistuvasta korjaustoiminnasta. – Koko hankkeen taustalla on tieto kuntien kiinteistöjen, erityisesti koulujen, suuresta korjausvelasta, joka liittyy sekä koulujen ikääntymiseen toiminnallisesti ja teknisesti että kosteus- ja homevaurio-ongelmiin. Kyse ei olisi siis vain korjaamisesta, vaan koko palveluverkoston uusimisesta, johon eivät kuntien omat rahkeet riitä, Suominen sanoo. Ennen astumistaan pari kuukautta sitten valtiovarainministerinesikuntaan Suominen toimi opetusministeri Kiurun erityisavustajana. Hän tuntee hyvin kuntien koulurakennuksien problematiikan ja opetuksen uudistamistarpeen. Onhan kuntien kiinteistöistä lähes kaksi kolmasosaa kouluja ja päiväkoteja. SUURI KORJAUSVELKA KOKO HANKKEEN TAUSTALLA
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above