Page 12

Korjausrakentaminen | 2015 • 1

K O U L U V E R K O S T O N K O R J A U S d HANKKEET REMONTTI OY:llä KUNTIEN KOULUVERKOSTO NYKYAIKAAN ? REMONTTI OY:TÄ ON KOHTA VUOSI KOOTTU KUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN KORJAAMISTA TEHOSTAMAAN, MUTTA IDEA TUNTUU HUKKUVAN VAALIMYRSKYIHIN. Teksti: Risto Pesonen Kuvat: Johannes Wi lenius ja 123RF 12 | KORJAUSRAKENTAMINEN Laivat kääntyvät hitaasti. – Tuskastuttaa tämä suomalainen kankeus ja uusien ajatuksiin kohdistuva epäily ja viivyttely. Yleensä meillä ainakin kymmenen vuotta epäillään ja sitten vasta havaitaan uuden ajatuksen edut, harmittelee Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ja kohdistaa sormensa pääomarahastojen ja nyt erityisesti Remontti Oy:n hitaaseen synnyttämiseen. Stubbin hallituksen ohjelmaan kesä- kuussa 2014 kirjattiin Remontti Oy:n edellytysten kartoitus, mutta aikaa se tuntuu ottavan. Virkamiestyöskentelyn tulos koulujen korjaamisen organisoinnista valmis- Kuntien omistamien rakennusten korjaus- ja kustannusongelmiin on paneutunut myös Granlund. Selvää on, että tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä, sillä rakennuksista pääosa on pahasti ikääntynyttä toiminnallisesti ja teknisesti. – Niiden kunnostaminen uutta vastaavaan kuntoon vaatii uudisrakennuskustannusten tasoista panostusta. Tämä ei ole järkevää, koska koulut jäisivät toiminnallisesti vanhentuneiksi eikä niissä voisi harjoittaa laadukasta tai taloudellisesti järkevää toimintaa. Siksi on tutkittava ennakkoluulottomasti korjaamisen sijasta korvaamista, selvittää Granlundin johtava asiantuntija Heikki Lonka. Kuntien kiinteistökannalle on ominaista suuri määrä ja pieni koko. Tilaa pitäisi olla kouluissa 7,5 - 10 m²/oppilas ja päiväkodeissa 10 m²/lapsi, mutta pienistä rakennuksista muodostuvissa verkostoissa Suomen luvut ovat kaksinkertaisia. Vanhat rakennukset eivät vastaa tämänpäiväisen käytön vaatimuksia. Tilat muodostuvat käytävien yhdistämistä luokista, kun nyt peräänkuulutetaan yhtenäisiä, monikäyttöisiä ja joustavia tiloja. – Jos halutaan edistää uuden oppimiskäsityksen leviämistä, kouluverkon uudelleen pääosin rakentaminen on suorastaan välttämätöntä. Tällaisen ratkaisun takaisinmaksuaika on lyhyt”, vakuuttaa Lonka. Väitteensä hän perustaa Granlundin laskelmaan uusittavista koulu- ja päiväkotiverkostoista ja tulos onkin vakuuttava: Jos tämä koko verkosto uudistettaisiin siltä osin kuin se on yli 25 vuotta vanhaa, maksaisi se 9,2 miljardia euroa. Tällä saavutettaisiin 1,2 miljardin euron vuosittaiset säästöt toiminnan menoissa ja kiinteistömenoissa. KORJAAMISEN SIJASTA HARKITTAVA KORVAAMISTA


Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above