2 Kirkonseutu 16/2017 30.9.2017
Blogi
>
LUE LISÄÄ
KIRKONSEUTU.FI
SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN oikeudet puhuttavat laajalti niin puolesta
kuin vastaan. Kirkon piirissä heteroseksuaalisesta suuntautumisesta
poikkeaminen on ollut kuuma peruna jo pitkään. Yhteiskunnan tekemä
päätös tasa-arvoisesta avioliitosta sai lainvoiman viime keväänä. Kirkon
piirissä tämä päätös on aiheuttanut hyvin tunnepitoista ja vahvaa
keskustelua.
Hannu Lehdeskoski blogissaan Homoseksuaalisuus Raamatussa?
Tämän päivän ihmiselle on kasautunut niin paljon muuta yhteiskunnan
luomaa ja keräämää kuormaa, ettei aina muistakaan kuinka mahtava
paikka onkaan keskellä metsää, ilman auton, ihmisen, koneiden ääniä,
ilman keinotekoisia tuoksuja ja katukivetyksiä. Luulisi luonnon olevan
paljon suuremmassa roolissa ihmisen elämässä kuin mitä se on.
Asko Raita blogissaan Hän säät ja ilmat säätää
Helsingin piispa Irja
Pyhänseutu Pääkirjoitus
SUNNUNTAI 1.10.
Mikkelinpäivä,
Enkelien sunnuntai
Jumalan sanansaattajat
400-luvulta lähtien on syyskuun
29. päivä omistettu ylienkeli Mikaelille.
Myöhemmin mikkelinpäivästä
on tullut kaikkien enkelien
päivä, jolloin tutkistellaan heidän
merkitystään ja tehtäviään.
Liturginen väri:Valkoinen
Tekstit: Ps. 103:19-22, 2. Moos.
23:20-23, Hepr. 1:14 - 2:4 tai Ilm.
5:11-12, Matt. 18:1-6 (7-9) 10
Virsi
SUNNUNTAI 8.10.
Kristityn vapaus
Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen
perustamasta elämäänsä
omien tekojen, perinnäissääntöjen
ja toisten ihmisten mielipiteiden
varaan. Kristus päästää
seuraajansa vapauteen ihmisten
asettamista rajoituksista mutta
sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen.
Kristuksen rakkaus näyttää
suunnan kristityn elämälle, teoille
ja valinnoille.
Liturginen väri: Vihreä
Tekstit: Ps. 119:97-104, Aam. 5:21-
24, Kol. 2:16-23, Mark. 2:18-22
Hyvä paimen |
MARKKUK LEHTINEN
Sinua enkeleistä
Sinua enkeleistä
nyt kiitän, Herrani.
Yön valtoja en pelkää,
kun näytät voimasi.
Ja kiusaaja kun tahtoo
myös minut valloittaa,
voit hyökkäykset voittaa
ja minut pelastaa. Virsikirja 136:1
PIENEN tytön äiti halusi jutella kanssani. Hän kertoi
miten ensimmäistä kertaa elämässään oli alkanut pelätä
kuolemaa ja menettämistä. Terrori-iskut ympäri
maailman, sekä läheisen kuolema, olivat pelästyttäneet
ja nyt monet kauhukuvat pyörivät mielessä.
Lapsen syntymä oli herättänyt äidissä rakkauden,
johon liittyi halu suojella omaa pienokaista kaikelta
pahalta, mutta samalla äiti ymmärsi, että kaikkeen ei
vanhemman käsi yllä. Totuus ympärillä olevasta pahasta
ja omasta voimattomuudesta olivat kohdanneet nuoren
äidin.
Rakkaus ja pelko kulkevat rinnakkain ihmisen
elämässä.
Ilman rakkautta ei olisi pelkoa, koska se mikä on rakasta,
sen menettämistä pelkää. Pelko usein paljastaakin
meille salatut rakkautemme kohteet.
Pelko myös riistää ihmisen kustakin elettävästä hetkestä
Miehet piispoina ja päätoimittajina
Askola jää eläkkeelle
marraskuun alussa ja
virkaan vihitään Teemu
Laajasalo. Tämän
jälkeen kirkkomme
kaikki piispat ovat miehiä. Asetelma on
herättänyt paljon keskustelua ja ihan ymmärrettävästi
tilannetta pidetään vääristyneenä.
Kirkon jäsenistöstä enemmistö
on naisia, ja samoin kirkon työntekijöistä
enemmistö on naisia. Papeista naisia on
melkein puolet. Mutta seurakunnan johtajina
eli kirkkoherroina naiset ovat vielä
selvässä vähemmistössä. Ja aivan kirkon
huipulla eli piispakunnassa miehillä on
pian jälleen yksinvalta. Tämä tilanne aiheuttaa
sen, että sukupuolikysymys
nousee väkisinkin yhdeksi teemaksi
ensi vuoden arkkipiispan
vaalissa.
Koska seurakuntien ja kirkon
johto on näin miesvaltainen, pidetään
kirkkoa usein ajastaan
jäljessä olevana laitoksena.
Mutta kun tarkemmin
katsoo yhteiskuntaamme,
ei kirkko ole näiden
asioiden kanssa yksin.
Kyllä niitä lasikattoja
on yhä muuallakin
yhteiskunnassa.
Maamme kymmenen
suurimman
sanomalehden päätoimittajat
ovat miehiä.
Joukossa ei siis ole yhtään
naista. Oman alueemme
ja siirtää hänet joko menneeseen tai tulevaan.
Pelko synnyttää silloin murehtimisen ja elämä uhkaa
jäädä elämättä.
Jeesus, joka eli ihmisen elämän tiesi tämän, ja niin
hän opetti meitä luottamaan Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa
elämässä. Hän sanoi: ”Älkää olko vähäuskoisia!
Katsokaa, kuinka taivaallinen Isä pitää huolen kaikista.”
Ensimmäisenä jouluna maailmalle ilosanomaa kuuluttava
enkeli aloitti puheensa sanoilla: ”Älä pelkää.”
Raamatussa tämä kehotus sanotaan 365 kertaa. Meille
on siis annettu lupaus Jumalan huolenpidosta vuoden
jokaiselle elettävälle päivälle kerrallaan. Kun rakkaus ja
pelko taistelevat ihmisen sydämessä, jää ihmisen tehtäväksi
valita kumpaa niistä itsessään ruokkii.
Murehtimisen sijaan ihmisen kannattaa keskittyä
olennaiseen eli kulloiseenkin elettävään hetkeen. Juuri
tässä hetkessä on ilo ja suru, ja juuri tämä elettävä hetki
tarjoaa mahdollisuuden kohdata myös Jeesus, kun hän
tulee ihmisen luo apua tarvitsevan ihmisen hahmossa.
Silloin tulee olla valmis kohtaamaan hänet ja ottamaan
vastaan. Tämä on rakkautta, joka poistaa pelon.
Silloin kun usko on vähäisintä, ihmisen pitää tehdä
valinta. Pitää tehdä tietoinen päätös luottaa Jumalaan.
Luottaa siihen, että Hän pitää minusta ja rakkaistani
huolen. Se on päätös uskoa,
toivoa ja rakastaa!
Kaija Jyrkkä
Pastori
Keski-Lahden
seurakunta
Pelko vai rakkaus?
Etelä-Suomen Sanomat ei tähän
joukkoon kokonsa puolesta ihan mahdu,
sillä listassa ovat mukana myös iltapäivälehdet.
Mutta myös ESS:n toimitusta
johtaa mies.
Sanomalehdet ja muut mediat ovat
niitä, jotka nostavat yhteiskunnan epäkohtia
esille. Ja tämä on median tehtävä.
Juuri siksi olisi tärkeää, että myös mediamaailmassa
johtopaikoilla olisi mukana
naisia. Viimeksi tällaiselle avainpaikalle
teki nimityksen YLE. Ja jälleen uutistoiminnan
johtajaksi ja päätoimittajaksi
valittiin mies eli Aamulehden nykyinen
päätoimittaja Jouko Jokinen.
Nyt olisi näytön paikka Aamulehdellä.
Josko avautuvalle paikalle löytyisi
nainen. En millään usko, että
koko Suomessa ei olisi yhtään
pätevää naista johtamaan ison
mediatalon toimitusta. Kyllä
varmasti on. Rohkeutta on syytä
odottaa etenkin, kun Aamulehti
haluaa olla edelläkävijä
ja juuri lanseerasi omalle
toimitukselleen uudet säännöt
sukupuolineutraalien
tittelien käytöstä.
Ihanteellisinta olisi,
että sukupuolikysymys olisi
niin kirkon kuin muidenkin
organisaatioiden johtopaikkoja
täyttäessä sivuseikka
ja päähuomio kohdistuisi
tehtävän vaatimuksiin ja
paikkaa hakevien taitoihin
ja osaamiseen.
Maritta Roslakka