2 Kirkonseutu 5/2017 11.3.2017 Blogi > LUE LISÄÄ KIRKONSEUTU.FI ”LOPULTA mummo sai laitettua kaikki leivät hihnalle ja maksoi ostoksensa. Kassalle hän sanoi: Kiitos kun jaksoit odottaa. Haluan vain, että läheisen puiston linnutkin saavat jokapäiväisen leipänsä. Niin olen saanut minäkin Jumalalta.” Päivi Pulakka blogissa Ranskanleipää ”KUMPI on parempi, vanha vai uusi tie? Mitä yhä tiheämpi maalle, vesistölle? Voisiko Suomessa määritellä ylärajan asfaltille? Mikä olisi asfaltin enimmäismäärä? Milloin Etelä-Suomessa on teitä tarpeeksi?” Anna-Mari Kopo blogissa Unelmana metsä Pyhänseutu Pääkirjoitus Virsi Etelä-Suomen tieverkosto aiheuttaa ilmastolle, Hyvä paimen | Kolme näkökulmaa rukoukseen TOISEN paastonajan sunnuntain tekstit tarjoavat meille kolme näkökulmaa rukoukseen. Vanhan testamentin lukukappale opettaa meille, että Jumala kuulee rukouksemme ja voi muuttaa asioiden kulkua parhaaksemme. Jumala lisäsi kuningas Hiskian elinvuosia vielä 15 vuotta, kun hän sairasvuoteella kääntyi hädissään Jumalan puoleen (2. Kun. 20). Epistolatekstissä Paavali rohkaisee kestämään kiusauksia. Salliessaan kiusausten kohdata meitä Jumala valmistaa meille rukouksen kautta myös pääsyn pois, jotta kestäisimme (1. Kor. 10). Evankeliumissa Jeesus parantaa pojan, jota paha henki oli kiusannut pienestä pitäen (Mark. 9). Vaikka nykyään ymmärrämme sairauden syntymekanismit modernin lääketieteen näkökulmasta, voimme oppia sen, että rukous ja taistelu pahan valtaa vastaan liittyvät yhteen. Pahan vallan rakenteet ympärillämme ovat meille näkymättömiä ja ne sairastuttavat meidät henkisesti ja fyysisesti. Jeesus opettaa, että rukous on ainoa lääke niitä vastaan. Katekismuksessa myös Luther opettaa, että rukous on ”suojakilpi” ja esirukoukset ”rautamuuri” pahan valtaa vastaan. Luther kirjoittaa: ”Milloin vain joku hurskas kristitty rukoileekin, “Rakas Isä, anna tahtosi nyt toteutua”, hän vastaa korkeudesta: ”Kyllä, rakas lapsi, se tulee pysymään ja toteutumaan vastoin Perkeleen ja koko maailman tahtoa.” Jumalan sana ohjaa meitä turvautumaan rukoukseen erityisesti silloin kun olemme ylivoimaisten haasteiden edessä. Usein rukousvastaukset ovat meiltä itseltä salattuja, jotta emme kiinnittäisi huomiota siihen, mitä näemme, vaan tarttuisimme lapsen uskolla Jumalan sanan lupauksiin. Me emme tiedä, montako lisävuotta hyvä Jumala on itse kullekin meistä jo nyt antanut rukoustemme tähden. Emme myöskään näe sitä, kuinka monelta vastoinkäymiseltä Jumala parhaillaan meitä varjelee, koska hän kuulee epätoivoiset huokauksemme. Silloinkin kun on vaikea uskoa Jumalan huolenpitoon, me saamme rukoilla: ”Minä uskon. Auta minua epäuskossani.” Risto Auvinen Vs. kappalainen Heinolan seurakunta SUNNUNTAI 12.3. Rukous ja usko Jeesus taisteli pimeyden valtoja vastaan myös parantamalla sairaita ja antamalla synnit anteeksi. Tähän toimintaan liittyivät rukous ja usko. Liturginen väri: Violetti tai sininen Tekstit: Ps. 25:1-10, 2. Kun. 20:1-7, 1. Kor. 10:12-13, Mark. 9:17-29 SUNNUNTAI 19.3. Jeesus, Pahan vallan voittaja Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25: 15). Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. Liturginen väri: Violetti tai sininen Tekstit: Ps. 25:11-20, Jer. 26:12-16, Ilm. 3:14-19, Joh. 12:37-43 MARKKU LEHTINEN Vaivaisten turva ainoa, taas kutsut syntisiä, luoksesi pyydät kaikkia työn alla nääntyviä. Sä särjettyjä virvoitat ja raskautettuja, leposi heille lahjoitat ja autat vaivattuja. Virsikirja 359:1 Täytyypä vielä tälläkin palstalla todeta, että olipa hienot MM-kisat meillä täällä Lahdessa. Kisat olivat todellinen urheilujuhla, jonka tunnelma levisi paljon kisa-aluetta laajemmalle. Myös Lahden seurakunnat olivat kisoissa mukana omalta pieneltä osaltaan. Tarjonnallamme toimme yhden ulottuvuuden mukaan ohjelmaan. Ristinkirkko oli koko kisojen ajan avoinna aamusta iltamyöhään. Näin kisavieraille tarjottiin mahdollisuus hiljentymiseen ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin tutustumiseen. Kirkossa oli esillä myös kaksi näyttelyä. Ristinkirkossa järjestettiin kaksi kisamessua, joista toinen radioitiin. lltahartaudet pidettiin aina torin palkintojenjakotilaisuuden jälkeen. Tämän lisäksi Marian Kammarissa oli kisakahvila, jossa oli mahdollisuus seurata kisoja. Kahvila oli auki pitkälle iltaan. Siellä oli pienimuotoista ohjelmaa pop up -ajatuksella ja seurakunnan työntekijöitä paikalla. Osa kahvilan tuotosta menee tämän vuoden Yhteisvastuukeräykseen. Tämän lisäksi Siikaniemen leirikeskus tarjosi majoitusta kisojen aikana. Osallistumalla kisatapahtumaan seurakuntana toteutamme sitä ajatusta, että haluamme olla läsnä niin ihmisten arjessa kuin juhlassa. Haluamme olla siellä, missä ihmiset liikkuvat ja antaa mahdollisuuden kohtaamiseen, hiljentymiseen, osallistumiseen, levähtämiseen kisahuuman keskellä. Antaa omalla tavallamme kisavieraille myös ajattelemisen aihetta ja välittää sanomaa Jumalan rakkaudesta. Mitään suurta yleisöryntäystä Ristinkirkossa ei kisojen aikana ollut, mutta päivittäin siellä vieraili kymmeniä ihmisiä ja terveisiä kertyi eri puolilta maailmaa. Kisamessuissa kävi mukavasti väkeä ja iltaisin järjestettyihin kisahartauksiin jaksoi kirkonmäkeä kavuta vielä aina vähintään kourallinen osallistujia. Kisakahvilassa oli tunnelmaa ja kahvittelijoita, minkä lisäksi vieressä sijaitsevasta Missiokaupasta haettiin käsityönä tehtyjä pipoja kisavarusteiksi. Etenkin Vapaudenkadulla sijaitsevan Marian Kammarin käyttö kisakahvilana osoitti, että iltatoimintaa voisi kehittää myös jatkossa. Paikka aivan torin laidalla on niin loistava, että nyt jo kävijämäärät ovat kasvaneet reilusti verrattuna Mariankadulla sijaitseviin tiloihin. Maritta Roslakka Pakahduttavan upeaa
Kirkonseutu | No 5 • 2017
To see the actual publication please follow the link above