Kirkonseutu 1 8 6/2016 1.10.2016 ”He nukkuivat pois Herrassa” Hämeen linnalääniin kuulunut Hollola oli jo keskiajalla monikulttuurinen. Helvi HSantio ollolan kirkon penkissä sana-kuulijan katse eksyy helposti seinille ripustet-tuihin vaakunoihin. - Nuo katseen vangit-sevat hautajaisvaakunat muistuttavat suurvalta-ajan, erityisesti 1600-luvun ulko-maalaisjuurisesta sotilasaa-telistosta, joiden hallinnassa oli huomattavia läänityksiä Hollolassa. He ovat saaneet viimeisen leposijansa kirkon lattian alla, avaa hautajais-vaakunoiden taustaa Hol-lolan keskiaikaisen kirkon historiaan perehtynyt Kyösti Toivonen. Toivonen tarkentaa, että sukujen aatelisvaakunoiden kaltaiset hautajaisvaakunat valmistettiin varta vasten hautajaisiin. Useimmiten työ teetettiin ulkomaisilla mestareilla, kuten Hollolaan von Essenien vaakunat Tallin-nassa. Koska hautajaiset pidettiin vasta vaakunoiden valmistuttua, kuolemasta hautajaisiin saattoi vierähtää hyvinkin pari vuotta. Ehkä vainaja oli bal-samoituna tuon odotusajan, Toivonen arvuuttaa. - 1600- ja vielä 1700-luvul-lakin isokokoisia, puisia hau-tajaisvaakunoita kannettiin aateliston hautajaiskulkueissa. Kulkueen marssijärjestys oli tarkoin säädetty; naisilla ja miehillä oli siinä määrätty paikkansa, myös aateliston keskeinen hierarkia vaikutti sijoitukseen. - Hautajaisten ajaksi vaa-kunaryhmä ripustettiin kirkon kuoriaitaan ja hautajaisten jälkeen kirkkoon, lähelle vai-najan viimeistä leposijaa. - Hautajaisvaakunoilla haluttiin korostaa vainajan mahtiasemaa. Aatelilla oli erityinen kuninkaan vahvis-tama hautaussääntö, jonka tarkka noudattaminen mer-kitsi suuria kuluja. Koska hautajaisvaakunaa ei saanut aivan pikkurahalla, köyhät aateliset eivät pystyneet niitä teettämään. Sen vuoksi he saattoivat haudata vainajansa salaa yöllä, jottei varatto-muus paljastunut, kiteyttää Toivonen. von Essenit Vuonna 1678 kuolleen eversti Diedrich von Essenin –suvun vaakunat muodostavat Hol-lolan kirkon vaikuttavimman hautajaisvaakunaryhmän. Se on ripustettu kuorin pohjoispuoleiselle seinälle. Isokokoista päävaakunaa ympäröivät sen vasemmalla puo-lella kahdeksan isänpuoleisen suvun ja oikealla kahdeksan äidin-puoleisen suvun vaakunaa. Päävaakunaan upotetut neljä tykinkuulaa kuvannevat tykistössä palvelutta everstiä. Kypäräpeite eli lehvästö ryh-mittyy ajalle ominaisiin pallo-maisiin muotoihin. Essenien eri sukuhaarojen vaakunoissa on paljon muutakin symbo-liikka, kuten eläinhahmoja, joilla on heraldiikassa määri-telty merkityksensä. Päävaa-kunan teksti kertoo suomen-nettuna, että Diedrich von Essen oli Ruotsin kuninkaal-lisen majesteetin uskottu mies sekä Hämeenlinnan läänin jalkaväkirykmentin eversti, jalo ja vapaasukuinen herra, nykyään autuaana Jumalan luona. Diedrich von Essen kuoli 1678 Virossa. Hänet haudat-tiin Hollolaan; siunaustilai-suutta toimittivat kahdeksan seurakunnan papit. - Näin papitkin pyr-kivät hyötymään aatelin vauraudesta. Diedrich von Essenin leski lahjoitti Hollolan seurakun-nalle sen kynttiläkruunun, joka on kirkon kuorissa Esse-nien muurihaudan yläpuolella. Tämä westfalenilais-liivi-läinen Essenin aatelissuku oli 1650 saanut läänityksenä viisi Hollolan kylää. Edellisten lisäksi yksi von Essenien toisen sukuhaaran vaakuna on kuorin eteläsei-nällä. Vaakunassa toistuu pää-vaakunan teksti. vo n Byschwang-suvun uuttera herra Tyypiltään vanhin pellistä leikattuine kypärineen kirkon eteläseinällä, pääovesta kirk-kosaliin tultaessa oikealla, on Johannes von Byschwangin hautajaisvaakuna. 1659 Riiassa syntynyttä ja 1661 Tukholmassa kuollutta Johan-nesta luonnehditaan vaakuna-tekstissä uutteraksi herraksi, vaikka hän on vuosilukujen perusteella vasta lapsi. Hänen isänsä Christer Daniel von Byschwang oli Okeroisten Ylikartanon herrana vuoden 1659 jälkeen. Hän palveli up-seerina Riian varuskunnassa. Tyypiltään vanhin, pellistä leikattuine kypärineen on von Byschwang-suvun vaakuna. Tekstin ”mitä jaloin herra” on ollut kuollessaan 3-vuotias lapsi; hänen isänsä Hollolan Okeroisten Ylikartanon herra. von Ollongren Heinolasta Kirkkosaliin tultaessa ovesta vasemmalla sijaitseva hautajaisvaakuna liittynee Heinolan Paason kartanon omistaneeseen Johan Mangnus Ollongreniin. - Heinolalaiset halusivat Hollolan kappeliseurakun-naksi. Se edellytti omaa kirkkorakennusta. Kun siitä ei kylien yhteistoimin tah-tonut tulla mitään, rakennutti Johan Mangnus Heinolan ensimmäisen maaseurakunnan kirkon omalla kustannuksel-laan. Hän kuoli ennen kirk-konsa valmistumista ja niinpä hänet haudattiin seurakunnan pääkirkkoon Hollolaan, Kyösti Toivonen täydentää. von Niederland-suku Kirkon pohjoisseinällä, lähellä saarnatuolia sijaitsee suu-rehko von Niederland-suvun vaakuna. ”Kuninkaallisen majesteetin uskottu mies ja hyvä avuinen ratsuväen komppanian ratsumestari, jalo ja vapaasukuinen Casper Niederland Liivinmaan Memküllin ja Lajikküllin herra nukahti Herrassa hel-mikuun 15. päivänä vuonna 1687. Jumala suokoon hänelle iloisen ylösnousemuksen”, kertoo vaakunan testin suomennos. Nämä kolme vaakunaa kuuluvat Diedrich von Essenin äidinpuoleisen suvun vaakunaryhmään. Eläinhahmot ovat käytettyjä symboleita suvun vaakunoissa. ➜ HOLLOLAN HAUTAUS- VAAKUNOIHIN pääsee tutustumaan sunnun- taisin, sillä Hollolan kirkko on avoinna messun jälkeen klo 16 asti, paikalla on opas. Hautavaakunat korostivat vainajan valta-asemaa.
Kirkonseutu | No 16 • 2016
To see the actual publication please follow the link above