100602

Kirkonseutu | No 12 • 2016

Kirkonseutu 1 6 2/2016 2.7.2016 Maanantaina 8.8. kello 19 on erinomainen tilaisuus päästä nauttimaan urkumusii-kista Joutjärven kirkossa, kun sinne saapuu konsertoimaan urkuri Markus Malmgren Helsingistä. Konsertti on osa Malmgrenin kesäkiertuetta, jonka hän taittaa Suomen ke-säsäitä uhmaten moottoripyörällä. Joutjärvi on Ruotsin Malmön jälkeen kiertueen toinen konserttipaikka, ja Lah-desta matka jatkuu mm. Imatralle (10.8), Jyväskylään (14.8) ja Lappeenrantaan (17.8). Kaikkiaan Malmgren esiintyy elokuun ai-kana kahdeksalla paikkakunnalla. Malmgren tekee matkaa talkoohengessä: Hän haluaa tuoda kuultavaksi urkumusiikkia myös suosituimpien konserttipaikkojen katveessa oleviin kirkkoihin ja lahjoittaa ohjelma-myynnistä saatavat tuotot kokonaisuudes-saan konsertteja isännöivien seurakuntien hyväntekeväisyystoimintaan. Markus Malmgren on musiikin tohtori ja toimii kirkkomusiikin tuntiopettajana Taide-yliopiston Sibelius-Akatemiassa. Konsertissa kuullaan mm. Johann Sebastian Bachin, Felix Mendelssohnin, César Franckin ja Olivier Messiaenin säveltämää musiikkia. Joutjärven kirkon alle kaksivuotiaita urkuja kuullaan urkukonserteissa varsin harvoin, joten nyt tähän on tarjolla oiva mahdollisuus aivan urkuviikon aattona. Mielipide Onko kansankirkkomme harharetkellä? Olen tapakristitty, ja meitä on tuhansia. Maksamme kiltisti kirkollisveromme ja suhteettomat hautamaksumme, koska olemme aina tehneet niin. Todellisuudessa usko on harvoille syy kuulua kirkkoon. Olemme paka-nallinen sukupolvi, joka kokee kirkon vain sosiaalisena instituutiona ja kuu-lumme siihen, koska haluamme tietyt rituaalit: häät, kasteen, rippikoulun ja hautapaikat. Kirkkomme on pahassa kriisissä, ja siitä erotaan aina, kun se ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin. Jotkut eroavat uskonnon oletetun suvaitsevai-suuden takia, toisille taas suvaitsevuus on liikaa. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu silti melkein 72 pro-senttia kansalaisistamme, vuonna 1970 luku oli 90 prosenttia. Mitä on tapahtunut? Nyt solmituista avioliitoista suurin osa on ei-kirkollisia, ja lapsista jää kas-tamatta yli 30 prosenttia. Uskonnollinen välinpitämättömyys lisääntyy, ja kirkosta erotaan yhä helpommin. Tulevat maahanmuuttajat kuuluvat täysin erilaisiin uskontoihin ja myös pysyvät niissä. Nykyinen suuntaus on huolestuttava kirkolle, sillä tulot vähenevät ja kirkon palveluita käytetään harvemmin. Islam laajenee, ja moskeijoita ra-kennetaan enemmän Suomeenkin. Kirkko ei käy vuoropuhelua, ja sitä kannattavat vain jäsenet, jotka val-vovat omia etujaan. Tätä taustaa vasten voi vain ihmetellä, että arkkipiispa on ilmoittanut kirkon varautuvan auttamaan henkilöitä, jotka ovat hakeu-tuneet maahamme vilpillisin keinoin ja papereita väärentämällä. Joillain on rikostausta ja raiskausepäilyjä, mutta heille kirkko avaa ovensa ja jättää köyhät sotaveteraanit heitteille. Näin kirkko astuu laittomuuden sallimisen puolelle ja hylkää viranomaistemme arvostelukyvyn. Kirkko ei enää tue kan-sallisia arvojamme, vaan mielistelee rigoristisia liikkeitä ja vieraita kulttuu-reja. Nykyisessä suvaitsevaisuudessa on halpaa kosiskelua ja aneen myynnin merkkejä! Juhani Melanen Vastine Juhani Melaselle Juhani Melanen ilmaisi huolensa kirkon tilasta. Jos kirkko on menossa harhaan, kunnon kristitty avaa suunsa ja esittää huolensa. Ehkä Melasen kritiikissä on kyse tästä. Melanen esittää, että veteraanit on jätetty heitteille, että kirkko hyysää lainvastaisesti rikollisia maahanmuuttajia ja unohtaa kantasuomalaisten syvät rivit. Nämä väitteet ansaitsevat oikaisemista. Sotiemme veteraaneja muistetaan monin tavoin. Esimerkiksi Keski- Lahden seurakunnan veteraanisaliin ja Ristinkirkkoon Lahden sotavete-raanit ja veteraanipiiri kokoontuvat usein omaan toimintaansa. Rinta-matunnuksen omaavat veteraanit ja heidän puolisonsa saavat ilmaisen hautapaikan korvaukseksi uhrauksistaan. Veteraanien tukemiseen kerätään kolehteja jumalanpalveluksissa. Veteraaneille järjestetään retkiä mm. Siika-niemen kurssikeskukseen. Lahdessa uskontojen välinen neuvottelukunta neuvottelee eri uskon-tojen edustajien kanssa yhteisistä haasteista. Se on yksimielisesti sanou-tunut irti terrori-iskuista ja väkivallasta. Kirkko ei kannata pakolaiskysymyk-sessä laitonta toimintaa, vaan toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Diakonia eli heikompien auttaminen on aina kuulunut kristilliselle kirkolle. Lahdessa evankelis-luterilaisissa seurakunnissa on 26 diakonia-työntekijää ratkomassa ihmisten arjen haasteita: ruuan puutetta, päihde-ongelmia ja yksinäisyyttä. Esimerkiksi ruoka-apua annettiin viime vuonna 2400 kertaa, ja työttömien toimintakeskus Takataskussa tarjottiin yli 72 000 edullista ateriaa. Palvelutaloissa käydään säännöllisesti. Seurakunnat käyttävät jäsentensä lahjoittamat varat jäsentensä elä-mään; on perhekerhoja, päiväkerhoja, iltapäiväkerhoja ja muuta kerho-toimintaa. Nuorten rinnalla kuljetaan rippikouluissa. Syrjään joutuneiden nuorten hyväksi etsitään keinoja löytää opiskelua, työtä ja harrastuksia. Perhe-elämän vaikeuksissa kirkko järjestää perheneuvontaa. Kuolleet siunataan hautaan kunnioittaen. Hautausmaat pyritään pitämään arvokkaina. Me kirkon työntekijät arvostamme palautetta ja jopa kritiikkiä, vaikka emme aina olisi samaa mieltä. Kirkko pyrkii edelleen toimimaan uskonsa pohjalta kansan parhaaksi. Maailma tarvitsee ennen kaikkea sanomaa so-vinnosta ja armosta. Tätä varten kirkko on. Miika Hämäläinen Keski-Lahden kirkkoherra Markus Malmgren KALLE TURAKKA PURHONEN Urkuviikon aattona urkukonsertti Jovilla Kuusiston ikivihreät Heinolan kirkossa kuullaan elokuun alussa Mauno Kuusiston ikivihreitä – konsertti Tenorissimon esittämänä. Kuusisto oli merkittävä suomalainen laulaja, joka monipuolisella ohjelmistollaan toimi eri musiikkityylien välisenä sillan-rakentajana. Hän ei omasta mielestään koskaan laulanut iskelmiä, vaan kertoi lau-lavansa ainoastaan kauniita lauluja. Hänen tunnetuin levytyksensä oli italialainen Dicitencello vuie, Kertokaa se hänelle; so-vituksen siihen laati Erkki Melakoski. Mauno Kuusiston ikivihreät - konser-tissa kuullaan mm. Kertokaa se hänelle, Volgalaulu, Elämäni on lauluni, Heijastu, Mun kaunis kotimaani, Olen kuullut on kaupunki tuolla, Palaja Sorrentoon sekä Oi muistatko vielä sen virren. Tenorissimon kokoonpanossa tenoreina laulavat Reijo Ikonen ja Lasse Riutamaa ja soittavat Ulla Lampela, sello, ja Ulla- Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja kannel. Ohjelmisto on laaja ulottuen kirkkomu-siikin helmistä italialaisiin viihdesävelmiin. Reijo Ikonen on esiintynyt tenoriosissa mm.. Suomen Kansallisoopperassa ja Sa-vonlinnan oopperajuhlilla. Lasse Riutamaa on esiintynyt ooppera-, operetti- ja musikaaliosissa eri teattereissa Suomessa ja tehnyt soolonauhoituksia Suomen Yleisradioon. Mauno Kuusiston ikivihreitä kuullaan Heinolan kirkossa elokuun alussa. Kertokaa se hänelle Mauno Kuusiston ikivihreitä Heinola kirkko su 7.8. klo 19 Tenorissimo Reijo Ikonen ja Lasse Riutamaa


Kirkonseutu | No 12 • 2016
To see the actual publication please follow the link above