6/2015 Moodi 5 Patologia elää ajassa moni-ilmeisenä KÄSITYKSET PATOLOGIASTA ja patologin toi-menkuvasta ovat suuren yleisön ja jopa terveydenhuollon ammattihenkilöidenkin keskuudessa vanhentuneita ja osittain vir-heellisiä. Usein patologia mielletään pel-käksi ruumiinavaustoiminnaksi ja sekoi-tetaan oikeuslääketieteeseen. Tämän tee-manumeron kirjoitusten on tarkoitus oikoa väärinkäsityksiä ja kertoa mikä on patologi-an osa-alueiden rooli tänä päivänä. Ruumiinavaustoiminta on lääketieteel-lisen hoidon tason mittari, eikä sitä voida korvata esimerkiksi ennen kuolemaa teh-tyjen kuvantamistutkimusten avulla. On kuitenkin selvää, että lääketieteellisten ruumiinavausten määrä on laskenut jopa niin paljon, että yliopistosairaalat eivät ai-na kykene antamaan ruumiinavausopetus-ta siinä määrin kuin toivottaisiin. Myös oi-keuslääkärit joutuvat ruumiinavausten yh-teydessä ottamaan kantaa tautimuutoksiin erilaisten vammojen arvioinnin yhteydes-sä. Patologian perusdiagnostiikan tunte-mus on heille erityisen tärkeää. TOINEN VIIME AIKOINA muutoksia kokenut patologian osa-alue on sytologia, jossa eri-tyisesti gynekologinen sytologia on osit-tain korvautumassa HPV-määrityksillä ja eräiden elinten, kuten etu- ja rintarauha-sen, kasvainten sytologinen diagnostiikka muuttunut paksuneulabiopsioista tehtä-väksi. Tässä numerossa kerrotaan sytolo-gian nykytilanne: vanha perinteinen me-netelmä ei suinkaan ole kuolemassa, sillä kaikkia patologiassa käyttöön otettuja eri-tyismenetelmiä voidaan soveltaa myös sy-tologiaan. Patologian erityisalueet, neuropatologia ja lastenpatologia, ovat entisestään eriyty-neet muusta patologiasta, ja diagnostiik-ka niissä edellyttääkin erityisosaamista, jo-ta peruspatologiasta ei löydy. Sama koskee luuydinpatologiaa ja molekyylipatologiaa, jonka tutkimustuloksia jo nyt laajalti hyö-dynnetään syövän hoidossa. PATOLOGIAN LABORATORION prosessin hal-linnointi ja mittaaminen on entistä keskei-sempää, jotta voimavarat voidaan mahdol-lisimman tehokkaasti suunnata. Laborato-riohenkilökunnan asiantuntijoiden osuus prosessin hallinnassa on entistä tärkeäm-pää, mistä kirjoittavat tässä numerossa osastonhoitaja ja lean-asiantuntija. Samaa koko prosessia muuttavaa uutta patologi-aan on tullut biopankkien myötä, sillä pa-tologian materiaali mahdollistaa tutkimuk-sellisesti merkittävien aineistojen keruun. »Sytologia ei suinkaan ole kuolemassa, sillä kaikkia patologiassa käyttöön otettuja erikoismenetelmiä voidaan soveltaa sytologiaankin.« HEIKKI AHO Kirjoittaja on osastonylilääkäri TYKS-SAPA-liikelaitoksen patologian yksiköstä ja Labqualityn patologian asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja. PÄÄKIRJOITUS 6/2015 Moodi 173
Moodi No 6 / 2015
To see the actual publication please follow the link above