48 Moodi 6/2015 TEEMA: PATOLOGIA täsmälääketieteen ja henkilökohtaisen ter-veydenhuollon veturina parantaen etenkin hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Auria Biopankin hallinnassa on katta-va kokoelma diagnostisia formaliinissa fik-soituja parafiiniin valettuja kudosnäyttei-tä, jotka on siis yllä kuvatulla biopankki-lain mukaisella erityissäännöksellä siirretty vanhoina näytteinä biopankkiin. Parafiiniin valetuista kudosnäytteistä voidaan tutkia kudosnäytteen morfologiaa, määrittää pro-teiineja, eristää DNA:ta ja RNA:ta erilaisiin tutkimustarkoituksiin sekä valmistaa mo-nikudoskasetteja. Monikudosnäytteen valmistus edellyt-tää tarkoin valittuja luovuttajanäytteitä ja niiden huolellista esivalmistelua. Moniku-dosnäytteen valmistus ei milloinkaan saa vaarantaa potilasdiagnostiikkaa siirrettä-vien luovuttajanäytteiden osalta, ja kun-kin tutkimusprojektin kohdalla tutkimuk-sesta vastaavan patologin on hyväksyttä-vä valmistettavaan monikudoskasettiin vain sellaisia luovuttajanäytteitä, joiden käyttö tutkimustyöhön ei heikennä luovut-tajanäytteiden diagnostisia ominaisuuk-sia. Auria Biopankin ohje noudattaa samo-ja periaatteita monikudosnäytteen valmis-tuksessa kuin on kuvattu artikkelissa: ” A Next-generation Tissue Microarray (ngT-MA) Protocol for Biomarker Studies”. Käytännössä monikudossirun valmistus etenee niin, että ensin tutkimuksesta vas-taava patologi tarkastaa pyydettyjen luo-vuttajanäytteiden laadun ja pyytää tutki-muksen kannalta merkittäviä ja tutkimus-käyttöön soveltuvia näytteitä haettavak-si Auria Biopankin näytearkistoista. Pyyn-nön mukaiset näytteet etsitään ja käytet-tävissä olevista kudosnäytteistä valmiste-taan uudet, tuoreet kudosleikkeet. Tutki-muksesta vastaava patologi tutkii kudosla-seista digitalisoidut kuvat ja merkitsee eli annotoi kuviin tutkimusprojektin kannal-ta Bioanalyytikko Heini Halmetoja vie näytteitä -80 C pakastimeen. merkittävät tai kiinnostavat alueet pro-jektisuunnitelman mukaisesti. Digitalisoi-tua kuvaa vastaavasta luovuttajablokis-ta valitaan näytteet annotointien perus-teella monikudoskasetin valmistamiseen. Näytteitä ja niihin liittyviä tietoja voidaan luovuttaa tutkimukseen vasta, kun tutkijan hakemus Auria Biopankin näytteiden käyt-töoikeudesta on hyväksytty biopankin arvi-ointielimissä kulloinkin voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti ja näytteiden ja tie-tojen luovutuksesta on olemassa molem-pien osapuolien allekirjoittama luovutusso-pimus (MTA, Material Transfer Agreement). Auria Biopankissa on parhaillaan käyn-nissä nelisenkymmentä hanketta, joista vähintään puolet koskee vanhoja patologi-an diagnostisia näytteitä. Projektit ovat se-kä akateemisia tutkimusprojekteja tai tuo-tekehitysaihioita. Patologin työpanos on merkittävä ja biopankkihankkeet ovat li-sänneet AURIA BIOPANKKI patologian tutkimusaktiviteettiä merkittävästi. Voidaankin sanoa, että pato-logien lisääntynyt tarve on yksi biopankki-tutkimuksen pullonkauloista. Digitalisaatio myös osaksi patologian rutiinia Fyysisesti kaikki diagnostiset näytteet tu-levat sijaitsemaan ennallaan, ainoastaan ”data” liikkuu. Biopankissa uudet menetel-mät kuten näytelasien digitalisointi, uuden sukupolven monikudossirut ja näytteiden annotointi digitaalisesti ovat jo arkipäivää. Näin biopankki toimii ikään kuin uusien menetelmien testialustana, joista patologi-an yksikkö voi myöhemmin ottaa hyväksi havaitut uudet menetelmät myös diagnos-tiikan avuksi. Erityisesti ”digipatologian” alalla mark-kinat kehittyvät huikeaa vauhtia, teknolo- Edelläkävijä nuorella toimialalla TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLE perus-tettiin vuonna 2012 Auria Biopankki, jo-ta hallinnoidaan Tyks-Sapa-liikelaitoksen (Sapa=sairaalapalvelut) patologian pal-velualueella. Biopankin omistavat Varsi-nais- Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yli-opisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Terveysalan val-vontavirasto Valvira rekisteröi 10.3.2014 Auria Biopankin valtakunnalliseen rekis-teriin Suomen ensimmäisenä virallisena biopankkina ja suoritti ensimmäisen vi-ranomaistarkastuksen Auria Biopankissa 2.12.2014. Patologian diagnostinen näytearkisto sekä urologian seerumikokoelma on siir-retty biopankkiin julkisella tiedonannol-la loppuvuodesta 2014. Nämä kokoelmat muodostavat pohjan biopankin yli 1 000 000 näytteen talletukselle. Prospektiivinen suostumusten keräys aloitettiin TYKSissä vaiheittain toukokuus-sa 2014, ja lokakuussa 2015 suostumuspro-sessi käynnistettiin myös Satakunnan kes-kussairaalassa. Kaikilta suostumuksen an-taneilta kerätään myös yksi biopankkive-rinäyte normaalin diagnostisen näytteen-oton yhteydessä pankkiin talletettavaksi. Tieteellinen johtoryhmä teki ensimmäi-set näytteiden luovutuspäätökset marras-kuussa 2014, ja käynnissä on nelisenkym-mentä hanketta jakautuen sekä akateemi-siin että yritysyhteistyöprojekteihin. Au-riassa työskentelee tällä hetkellä liki 20 henkilöä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ (STM) teetti selvitystyön biopankkien valta-kunnallisesta kokonaisarkkitehtuuris-ta vuoden 2014 alussa. Selvitys tehtiin, jotta pystyttäisiin ohjaamaan biopank-kitoiminnan harjoittajat tekemään tie-tyt asiat alusta lähtien samalla taval-la ja hyödyntämään kansallisia palvelui-ta. Tavoitteena on kustannustehokas bio-pankkitoimiala, jonka toimijat palvelevat suomalaista ja kansainvälistä tutkimus-ta sekä kansallisen terveydenhuollon ke-hittämistä yhtenäisin toimintamallein. Tärkeää olisi erityisesti biopankkien yhtei-sen liiketoiminnan ja ICT-infrastruktuurin kehityksen tuki. Tarvitaankin julkisten toi-mijoiden yhteistyötä palvelu- ja tukitarjon-nan koordinoimiseksi yhden luukun peri-aatteella, jotta käynnissä olevat aktiviteetit saadaan kanavoitua taloudellisesti ja toi-minnallisesti menestyväksi toiminnaksi. 216 Moodi
Moodi No 6 / 2015
To see the actual publication please follow the link above