MUUTOKSEN AIKOINA EDUNVALVONNALLE ON KYSYNTÄÄ Vuosi on alkanut kiireisissä merkeissä – eikä ihme, koska työterveyshuollon kenttä on historiallisessa muutoksessa. Sote- ja maakuntamuutoksen myötä kunnissa työskentelevät työterveyshoitajat siirtyvät maakuntien tai maakuntien liikelatosten työntekijöiksi. Julkisen puolen yksiköitä on yhtiöitetty, liikelaitostettu ja ulkoistettu. Lisäksi yksityisen työterveyshuollon puolella palveluita tuotetaan yhä suuremmissa yksiköissä ja yrityksissä. Työnantajavaihdoksessa jäsenistöä siirtyy liikkeen luovutuksella uusien työnantajien palvelukseen ja palvelussuhteen ehdot aiheuttavat paljon kysymyksiä. Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät uudelle työnantajalle vanhoin työsopimuksin ja työsuhteen ehdoin. Ei siis ole syytä tehdä uusia sopimuksia. Käytännössä työnantajat kuitenkin edellyttävät uusien sopimusten allekirjoittamista. Siinä kohdassa on syytä olla tarkkana, että kaikki vanhat edut tulevat kirjatuiksi. Edeltäjäni Raija Pääkkönen kirjoitti liikkeen luovutuksista ja niiden vaikutuksesta työsuhteen ehtoihin lehdessä 3/2016. Lisäksi liiton jäsensivuilta www.stthl.fi löytyy lisätietoa liikkeen luovutuksesta ja työsuhteen ehdoista työnantajan vaihtuesssa. Jäsensivuille kirjaudutaan erillisin tunnuksin. KILPAILUKYKYSOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄ LAKIPAKETTI TULI VOIMAAN 1.1.2017 Eduskunta on hyväksynyt viime marraskuussa lakipaketin, joiden muutokset heijastuvat useisiin työntekijöiden oikeuksiin. Muutosturva; irtisanotulle koulutusta ja työterveyshuolto Irtisanomistilanteisiin liittyvää muutosturvaa on kehitetty siten, että työnantajalla on velvollisuus tarjota työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Työnantajan velvollisuus astuu voimaan silloin kun on kyseessä vähintään 30 työntekijän organisaatio, työntekijällä on viiden vuoden työsuhde työnantajaan ja irtisanominen on johtunut tuotannollistaloudellisista syistä. Työnantajalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle tai viranhaltijalle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Koeaika pitenee, takaisinottovelvoitteen kesto lyhenee ja pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseksi Työsopimus- ja sairausvakuutuslakien muutoksilla halutaan edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä sekä vähentää uuden työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä. Tavoitteena on alentaa työllistämiskynnystä. Jatkossa työnantaja ja työntekijä voivat sopia neljän kuukauden sijaan enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta, joka alkaa työnteon alkaessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta (toki siinäkin maksimissaan kuusi kuukautta). Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee Jos työsuhde on päättynyt tuotannollisin tai taloudellisin perustein, niin työnantajalla on nk. takaisinottovelvollisuus, mikäli vastaavan kaltaisia tehtäviä avautuu. Takaisinottovelvollisuuden kestoa lyhennetään yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Poikkeuksena 12 vuotta keskeytyksettä jatkunut työsuhde, jolloin takaisinottovelvollisuus on kuusi kuukautta. Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa Työsopimuslakiin tuli uusi pykälä, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. (Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta). Tämä on mahdollista vaikka työnantajalla olisikin pysyvä työvoiman tarve. Tällä säännöksellä ei poisteta työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille tai lomautetuille työntekijöille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille. Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantaja ja työntekijä voivat vaihtoehtoisesti sopia myös enintään kolmesta lyhemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta. Määräaikaisten työsopimusten välillä voi olla keskeytyksiä tai vaikkapa perustellusta syystä tehty määräaikainen työsopimus. AJANKOHTAISTA LIITOSTA Jäsenkyselyllä kerätään tärkeää tietoa edunvalvonnan tueksi Lähetämme maaliskuun aikana sähköpostiisi linkin jäsenkyselyyn. Liiton edunvalvontatyölle on erittäin tärkeää kuulla jäsenten kokemuksista. Otathan siis osaa kyselyyn, jota voimme jatkossa vaikuttaa ja palvella sinua paremmin. Oletko työurasi alussa? Lunasta Danske Bankin jäsenetu! Jos olet työurasi alussa (maksimissaan kaksi vuotta pätevöittävästä koulutuksesta / työkokemusta työterveyshuollosta), niin Työterveyshoitajaliiton jäsenenä saat huomattavat edut Danske Bankilta ilman kuukausi- ja vuosimaksuja. Etuudesta on mainos lehden sivulla 12. Lue lisää liiton sivuilta www.stthl.fi/etua jäsenyydestä. Kerromme asiasta lisää myös sähköisessä jäsenkirjeessä. Liittokokous – mahdollisuus verkostoitua ja vaikuttaa liiton toimintaan Kevätliittokokous pidetään 7.4.2017 Helsingissä Sokos Hotel Presidentissä. Liittokokouksessa tehdään tilinpäätöstä viime vuoden toiminnasta. Tule antamaan palautetta ja keskustelemaan tulevasta. Lehden sivulla 43 on kokouskutsu. Ilmoittautumislinkki on lähetetty helmikuun ja maaliskuun jäsenkirjeissä. Työterveyshoitaja 1/17 41
Tyoterveyshoitaja | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above