Suurin teho irti sote-koneesta Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi näyttivät lokakuus-sa 2015 vihreää valoa uudelle kuntayhtymälle, joka järjes-tää jatkossa alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Siun sotek-si ristitty kokonaisuus ei ole ollut ainoastaan poliitikkojen tai sote-johtajien varassa, sillä valmistelussa ovat olleet mukana niin henkilöstö kuin Pohjois-Karjalan asukkaat omilla, palveluis-ta antamillaan palautteilla. Siun sotea on alusta alkaen eli vuo-desta 2014 valmisteltu yhteistyöllä. Siun sotessa sosiaali- ja terveyspalvelut on jaettu kolmeen toi-mialueeseen, joissa on kussakin omat johtajat. Tarkoitus on var-mistaa tiiviin yhteistyön kautta, että toimialueiden palvelut on jär-jestetty asiakkaan kannalta järkevästi ja niin, että tieto kulkee yksi-köiden ja niissä töitä tekevien ihmisten välillä entistä sujuvammin. PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Pohjois-Karjala on alueena erityinen muuhun maahan verrattuna: sen asukkaiden sairasta-vuus on korkealla ja tulotaso matalalla. Siun soten ideana on yhdistää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä erikois-sairaanhoito asukaslähtöisiksi palveluko-konaisuuksiksi. Yhdistäminen näkyy perhe- ja sosi-aalipalveluissa muun muassa sillä taval-la, että niihin yhdistetään neuvolapalve-luja ja oppilashuoltoa sosiaalipalvelujen kanssa, jolloin hallintorajat näiden palve-luiden välillä häviävät. ”Toimialueellani yhdistetään hallintoa ja keskijohtoa, mutta asiakastyötä tekevien mää- rään ei ole tulossa ratkaisevia muutoksia”, perhe- ja sosiaalipalve-lujen toimialuejohtaja Leena Korhonen sanoo. ”Työnkuviin voi tulla muutoksia sillä tavalla, että aiemmin esi-merkiksi pienissä kunnissa yksittäinen työntekijä on joutunut teke-mään montaa asiaa päällekkäin, eikä ole ehtinyt samalla riittävästi kartuttaa omaa ammattitaitoaan. Sosiaalityöntekijälle tämä tarkoit-taa, että pystyy keskittymään enemmän vaikka lastensuojeluun tai aikuissosiaalityöhön ja vammaispalvelua tekee toinen työntekijä.” Kokonaisuutena tarkoitus on saada palvelut toimiviksi juuri asi-akkaan näkökulmasta ja vähentää liiallista pompottelua luukul-ta toiselle. Tässä avuksi otetaan niin sanottu kopinottajan roo-li. Tarkoituksena on, että avuksi ei tarjota pelkkää puhelinnume-roa vaan ihmistä. ”Jos perhe käy esimerkiksi neuvolassa tai hyvinvointiasemalla, yhdessä voidaan sopia tietty vastuuhenkilö, joka hoitaa heidän asi-aansa jatkossa. Lomakkeet ja numerot, joiden avulla voisi apua ha-kea, eivät vielä yksinään auta, vaan esimerkiksi uupuneelle äidille suoraan tarjottu konkreettinen kotiapu”, Korhonen kertoo. IKÄIHMISTEN PALVELUT Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy ja samalla heidän palve-luntarpeensa kasvaa. Jatkossa tuettua kotona asu-mista lisätään ja laitoshoitoa keveämmillä rat-kaisuilla, kuten perhekotien tarjontaa lisää-mällä, pyritään keräämään yhteisöä ikäih-misen ympärille. ”Ikäihmisten toimialueella on paljon tärkeää tehtävää. Raskaan palveluraken-teen keventämistä pitää edistää. Yksi pe-riaatteellinen muutos tulee olemaan se, että sairaala, kuten terveyskeskuksen vuo-deosasto, ei voi olla kenenkään koti. Tie-toon on tullut yksittäisiä tapauksia, joissa henkilö on asunut jopa 15 vuotta yhtäjak-soisesti hoidossa ja siinä on muutoksen paik-ka”, ikäihmisten palvelujen toimialuejohtaja Eija Siun soten toiminta alkaa vuoden 2017 alusta ja sitä on valmisteltu yhteensä kahden ja puolen vuoden ajan. Kuntayhtymän työterveyshuoltoon tulee käyttöön monituottajamalli, jossa tuottajina on sekä kunnallisia että yksityisiä toimijoita. 8 Työterveyshoitaja 4/16
Tyoterveyshoitaja | 2016 No4
To see the actual publication please follow the link above