En olisi halunnut uskoa, että niin moni tarttuu tähän perusteluil-taan höyhenkevyeen salaliittoteoriaan. Olen huolissani, etten ole huo-mannut yhdenkään merkittävän senioriryhmän avoimesti vastusta-neen aloitetta. Jos aloitteesta tule totta, kyseessä olisi megaluokan puhallus nuor-ten taskuista. IDA MIELITYINEN: ELÄKKEIDEN TURVAAMINEN EDELLYTTÄÄ HYVÄÄ TYÖLLISYYTTÄ JA VASTUULLISTA ELÄKEPOLITIIKKAA Eläkeindeksiehdotus heijastaa laajempaa näköalattomuutta yhteiskun-nassamme. Näyttäisi siltä, että suurten ikäluokkien on vaikea sisäistää sitä, että talouden pelisäännöt ovat peruuttamattomasti muuttuneet sitten 60-luvun. Nopeat talouskasvun vuodet ja hyvä henkilökohtai-nen talouskehitys ovat olleet yhteydessä maailmantalouden tilantee-seen. On erittäin huolestuttavaa, mikäli nyt eläköityvät ikäluokat kat-sovat heille kuuluvan etuuksia, jotka ovat tuleville sukupolville koh-tuuttoman Työterveyshoitaja 4/16 hintaisia. Eläkkeet ovat yksi esimerkki etuudesta, joka näyttäytyy välillä saa-vutettuna etuutena, eikä edellyttäisi jatkuvaa ponnistelua ja päätök-sentekoa. Työmarkkinajärjestöjen tulee pitää jatkuvasti esillä sitä, että kaikki etuudet – olipa niiden rahoituksen lähde mikä hyvänsä – edel-lyttävät jatkuvaa työtä. Eläkkeellä jo olevienkin tulisi ymmärtää, ettei heidänkään eläkkeensä ole nimikoiduissa pankkiholveissa. Eläkkeiden turvaaminen edellyttää hyvää työllisyyttä ja vastuullista eläkepolitiikkaa. VESA VUORENKOSKI: SUKUPOLVIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS KATEISSA Työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla ja osittain työeläkemaksujen ja työeläkerahastojen varojen avulla. Va-kuutusmaksuja maksavat palkansaajat, työnantajat ja yrittäjät. Julki-sen sektorin eläkkeiden ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitusjär-jestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Näitä järjestelmän piirtei-tä voi käydä opiskelemassa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen verkko-sivuilta (www.etk.fi). Yksinkertaistettuna tehdyssä indeksialoitteessa ajatus on se, että työeläkeyhtiöissä rahastoituna olevia varoja tuloutettaisiin nykyeläke-läisille enemmän ja tuleville eläkeläisille vastaavasti vähemmän. Eläk-keiden rahastoista loppuisivat tällä muutoksella varat reilussa 40:ssä vuodessa. Idea on siis se, että hyvinä aikoina syötäisiin siemenperunat kun ne maistuvat niin hyviltä. Selväähän on, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kans-sa tällä projektilla ei ole mitään tekemistä. Kyse on nykyisten hyviä, koh-tuullisen korkeita työeläkkeitä nauttivien suurten ikäluokkien mulle-kaikki- heti-nyt -mentaliteetista. Tämä indeksimuutos ei nimittäin aut-taisi lainkaan köyhimpiä eläkeläisiä, sillä se ei koske lainkaan takuuelä-kettä tai kansaneläkettä. Toivotaan, että aloite hautautuu historiankir-joihin yhtenä kansalaisaloitteena muiden joukossa. Teksti: Akavikot Kuva: Liisa Takala Työeläkejärjestelmä on iso ja osin monimutkainenkin rakennel-ma ja sen peruspaloja ei voi muut-taa ilman vaikutusta kantavuuteen. Indeksien muuttaminenkaan ei ole koskaan tapahtunut irrallisena asia-na. Kansalaisaloitteessa haikaillaan takaisin vuosiin 1962–1976, jolloin palkkaindeksointi työeläkkeissä oli käytössä. Muutoin maailma näytti kovin erilaiselta, eläkekarttuma oli pienempi ja työeläkemaksu oli alle kymmenen prosenttia. Työntekijät eivät tuolloin työeläkemaksua vie-lä maksaneet vaan se oli kokonaan työnantajan vastuulla. Erilaisten muutosten myötä karttumat ovat nykyisin parem-mat. Indeksoinnissa alkavan eläk-keen tasoon vaikutetaan palkkaker-toimelle eli indeksillä, jossa 80 pro-senttia muutoksesta tulee palkoista ja 20 prosenttia kuluttajahinnoista ja maksussa olevia eläkkeitä tarkis-tetaan puolestaan indeksillä jossa suhteet ovat toisinpäin. Työeläke-maksu on kasvaneiden eläkevastui-den myötä 24,4 prosenttia ja tästä työntekijät maksavat itse yhä isom-man siivun. Huoli eläkeläisten toimeentu-losta on tietysti oikeutettua ja yh-teinen asia. Mutta eläkeläisköyhyy-teen indeksimuutoksesta ei apua tule. Esimerkiksi takuueläkettä ja kansaneläkettä korotetaan kan-saneläkeindeksillä, mitä kansalais-aloite ei koske. Kansaneläkeindeksi seuraa puhtaasti kuluttajahintojen kehitystä. Indeksien kehitystä, eri sukupolvien maksujen ja etuuksien suhdetta ja eläkkeiden rahoitusta käytiin ansiokkaasti läpi joitakin vuosia sitten ns. indeksityöryhmäs-sä. jossa olin jäsenenä. Mukana oli myös nuoriso- ja eläkeläisjärjestö-jä. Työ oli perusteellista ja olin tyytyväinen yhteisestä halusta huoleh-tia kaikkien sukupolvien eläketurvasta. Eivätkä eläkeläisjärjestöt esit-täneet kansalaisaloitteen mukaista muutosta. Harmi, että työ tuntuu valuvan hukkaan. Esitetyllä indeksimuutoksella työeläkerahastot loppuvat 2060-lu-vulla. Tällöin voidaan valita roimat maksunkorotukset tai työeläkejär-jestelmän alasajo. Jos kansalaisaloite toteutuu, kehotan jokaista nuor-ta säästämään kaikki liikenevät varansa tai toivomaan varakkaita van-hempia ja hyvää perintöä. EUGEN KOEV: PERUSTELUILTAAN HÖYHENENKEVYT SALALIITTOTEORIA Aloitteen tekijät väittävät, että eläkevaroja on yllin kyllin, ja että eläkkei-den sitominen palkkaindeksiin on halpaa lystiä. Näin aloitteen tekijöi-den mukaan Eläketurvakeskus, TELA, eläkelaitokset sekä kaikki muut kansalliset ja kansainväliset asiantuntijat, jotka ovat arvioineet eläke-järjestelmämme ovat pahasti väärässä. "Huoli eläkeläisten toimeentulosta on oikeutettua ja yhteinen asia" 31
Tyoterveyshoitaja | 2016 No4
To see the actual publication please follow the link above