TYÖTERVEYSHOITAJA 2016-LUENTOPÄIVÄT Luentopäivillemme oli 131 ilmoittautunutta ja 30 näytteil-leasettajaa, mikä takasi vilkkaan keskustelun yhteisen tee-mamme ympärillä. Aloitimme aamupäivän sote-uudistuksen parissa. Ylitarkastaja Paula Naumanen STM:stä kertoi, missä uudistuksen toteuttamisen suunnittelussa ja kehittämisessä men-nään. Uuteen sote-palvelutuotantorakenteeseen päästään 1.7.2019. Työterveyspalvelut rahoitetaan ja korvataan tulevassakin jär-jestelmässä työnantajan, työntekijän ja valtion maksamalla työtu-lovakuutuksella. Työnantajalla säilyy valinnanvapaus Työterveys-huoltopalvelujen tuottajan suhteen. Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisen vastuu siirtyy kunnilta maakunnille samoin kuin vas-tuu sote- palveluiden tuottamisesta ja rahoituksen koordinaatiosta. Työterveyshuollon edustajat ovat mukana soten kehittämisen maakuntakierroksilla, jotka toteutetaan 2-4/2017 ja niillä selvitetään maakunnissa oleva tilanne sote- järjestelyjen suhteen. Kuntalakiin on haettu yksi lisävuosi työterveyshuollon yhtiöittämisen suhteen ja se tulee käytännöksi vasta vuonna 2020. Lisätietoa sote- uudis-tuksen tilanteesta saa sivuilta http//:alueuudistus.fi. Erityisasiantuntija Sari Nissisen teemana oli työterveyshuol-lon kirjaaminen. Taustalla STM strategia, SOTE-tieto hyötykäyt-töön 2020. Keskitetyn tietovarannon tavoitteena on saada keskei-set terveystiedot näky-mäksi ammattilaisten käyttöön. Rakenteinen kirjaaminen ohjaa yh-denmukaisen tiedon kirjaamiseen kansallis-ten otsikoiden alle. Ko-piointi ja päällekkäiset kirjaamiset vähenevät ja keskeiset tiedot ovat helposti kaikkien ter-veydenhuollon toimi-joiden haettavissa. Työterveyshuollon rakenteisen tietojen kirjaamisen opas II jul-kaistaan talvella 2016– 2017. Opas ilmaantuu Kantasivuille sen valmistuttua. Kanta- jär-jestelmää yritetään kehittää niin, että myös työterveyshuollon kir-jaaminen ennaltaehkäisyn näkökulmasta olisi huomioitu järkevästi. Kehitysjohtaja Hanna Puhakka Terveystalosta piti esityksen te-kemättömän työn kustannuksista, jotka ovat summa työnanta-jan maksuista ja suorista kustannuksista. Ne kertyvät mm. sairaus-poissaoloista, TYEL- työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuu-tuksesta sekä työterveyshuollon omavastuuosasta. Vaikka työter-veyshuollon kustannuksista suuri osa tulee lakisääteisestä toimin-nasta, työnantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi kustannusten tasoon. Haasteena on se, kuinka voidaan tukea työ-tekijöiden läsnäolon määrää työpaikoilla ja työssä pysymistä. Teke-mättömän työn vuotuisen kustannukset voivat olla jopa 3–11,2 % yrityksen palkkasummasta. Asiantuntija Ville Koiste Sitrasta kertoi, että datakeräys edistyy valtavalla vauhdilla. Genomitieto on tullut yhä useamman ulottuvil-le kohtuullisemmalla kustannuksella. Päätöksenteon tueksi on käy-tettävänä kehittyvää dataa, jonka markkinahinta on kaikkien ulot-tuvilla. Kansalaisista noin viidesosa kerää aktiivisesti tietoa tervey-destään eri mittareilla. Teknologian kautta pitää löytää yksilöllisen käytön tasapaino, kuka hyötyy ja mistä määrästä teknologiatukea. Erityisasiantuntija Kirsi Lappalainen Työterveyslaitokselta kertoi, kuinka työikäisten työttömien terveyspalveluita on kehitetty tut-kimushankkeessa, jonka tavoitteena oli tukea työikäisten työelä-mävalmiuksia. Työttömien terveystarkastukset koettiin osallistuji-en kesken hyödyllisenä. TE-toimistojen ja terveydenhuollon yhteis-toimintaa tulisi kehittää jatkossa. Erityisesti nuoret kokivat hyöty-vänsä kokonaisvaltai-sesta tukemista. Työterveyshoitaja Miira Korjonen kertoi omassa esityksessään, että maahanmuutta-jataustaisia työssä-käyviä on 52,7 %. Lä-hes joka puolella Suo-mea työterveyshuol-lon asiakkaina on muunmaalaistaustai-sia. Heistä suurin osa on alle 30-vuotiaita. Terveydelliset teki-jät selittyvät osittain kulttuurisista taus- Työterveyshoitaja 2016-luentopäivät pidettiin Helsingin Ruoholahdessa lumisissa maisemissa marraskuun 10.–11. päivä. Yhteinen teemamme oli digitalisaatio. 16 Työterveyshoitaja 4/16
Tyoterveyshoitaja | 2016 No4
To see the actual publication please follow the link above