Helmikuu on afroamerikkalaisen kulttuurin kuukausi TEKSTI: AMERICAN RESOURCE CENTER Helmikuussa Yhdysvalloissa vietetään afro- amerikkalaisen historian ja kulttuurin juhlakuukautta. Perinne alkoi jo vuonna 1926, kun amerikkalainen historioitsija Carter C. Woodson perusti Black History Week -juhlaviikon. Tuolloin juhlallisuudet osuivat samaan aikaan Frederick Douglassin ja Abraham Lincolnin syntymäpäivien kanssa. Vuonna 1976 juhlaviikko pidennettiin koko kuukauden kestäväksi. Helmikuu tunnetaankin seuraavilla nimillä: ”African American History Month”, ”African American Heritage Month” ja ”Black History Month”. Yhdysvaltain presidentti julistaa vuosittain teemakuukauden virallisesti alkaneeksi ja kiittää Yhdysvaltain mustaa väestöä heidän saavutuksistaan ja uhrauksistaan. Viime vuosi oli juhlavuosi, jolloin juhlittiin African American Heritage Monthia jo 40. kerran. Yhdysvaltain tilastokeskuksen mukaan Yhdysvalloissa asuu yli 45 miljoonaa afroamerikkalaista. Luku on noin 15 prosenttia koko väestöstä. Eniten afroamerikkalaisia asuu New Yorkissa, 3,7 miljoonaa. Vuoteen 2060 mennessä mustan väestön on ennustettu muodostavan 18 prosenttia koko väestöstä. Yhdysvaltain uudessa 115. kongressissa on ennätysmäärä afroamerikkalaisia edustajia: kolme senaatissa ja 47 edustajainhuoneessa. Uusi museo avattiin syyskuussa Afroamerikkalaisen historian ja kulttuurin museo (The National Museum of African American History and Culture) avattiin 17 bilisoiva voima. Kuitenkin ilman faktapohjaa olemme helpommin manipuloitavissa, alttiimpia populismille ja suoranaiselle disinformaatiolle. Ilman faktapohjaa demokratian edellytykset heikkenevät, Salo selittää. Kääntäen voisi sanoa, että riippumaton faktantarkistus on avoimen yhteiskunnan itsepuolustusta. Se lisää kansalaisten medialukutaitoa ja on myös ”vastalääkettä disinformaatiolle”. Sosiaalisen median aikakaudella tiedonkulku on mullistunut, kun perinteiset portinvartijat on poistettu. Salon mukaan ”faktantarkistus on osa laatujournalismin tapaa erottautua tästä huutamisesta. Journalistinen faktantarkistus on tarpeellisempaa kuin koskaan, mutta vaikeampaa kuin koskaan”. Sosiaalinen media on myös muuttanut faktantarkistajan työkenttää ja tapoja sekä ennen kaikkea nopeuttanut rytmiä. Faktantarkistusten laatu ja vaikuttavuus Mikko Salo katsoi vaaliväittelyt televisiosta seuraten samalla kaikkia kolmea edellä mainittua amerikkalaista faktantarkistuspalvelua. Hänen mukaansa vaaliväittelyiden faktantarkistusten onnistumista arvioitaessa on otettava huomioon sekä tarkistusten laatu että vaikuttavuus. – Onnistuminen laadun osalta riippui pitkälti siitä, osasiko valita yli 50:stä vaaliväitteitä tarkistaneesta tahosta ammattitaitoisen ja riippumattoman faktantarkistajan vai oliko ehdokkaiden tarkoituksenmukaisen oman ”tarkistustoiminnan” armoilla, Salo kommentoi. – Jos osasi valita faktantarkistajansa vaaliväittelyiden seurantaan, televisioväittelyn tueksi sai historiallisen nopeaa ja kattavaa faktantarkistuspalvelua. Faktantarkistusten vaikuttavuus puolestaan kilpistyi Salon mukaan viime kädessä kysymykseen, nousivatko oikeiden faktantarkistajien jutut esille äänestäjien seuraamissa sosiaalisen median kanavissa. Toivoa kuitenkin on. Mikko Salo kertoo, että Google testasi palvelua, jossa sen algoritmi luokitteli riippumattomia faktantarkistuksia Googlen uutistarjonnan rinnalle. – Kukaan ei voi pakottaa lukemaan faktantarkistusta, mutta Googlen kokeilun myötä faktantarkistusten tarjoaminen aktiivisesti ja lukijaystävällisesti on yhdysvaltalaistenkin faktantarkastajien mielestä tärkeä avaus. Se luo paineita muille alustoille reagoida kuplien vaikutuksiin populismin noustessa. Perusperiaatteina avoimuus ja läpinäkyvyys Useimmat faktantarkastussivustot etsivät itse julkisuudessa esitettyjä väittämiä ja ottavat vastaan verkkosivuillaan vinkkejä. Puheet, haastattelut, uutiset, lehdistötiedotteet ja sosiaalisen median julkaisut ovat otollista aineistoa, jota faktantarkistajat käyvät läpi tiheällä kammalla. Verkkoon takertuneet väittämät tarkistetaan huolellisesti eri lähteistä ja useiden riippumattomien asiantuntijoiden avulla. Julkisuuteen toimitetaan oikea tieto ja lähteet, joista se on saatu. Faktantarkistajien eräät tärkeimmistä periaatteista ovatkin avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Muita toiminnan perusperiaatteita ovat esimerkiksi riippumattomuus ja tasapuolisuus sekä rahoituksen, lähteiden ja käytettyjen metodien läpinäkyvyys. Jokaisen pitäisi pystyä käymään faktantarkistajan käyttämät lähteet läpi niin halutessaan. Periaatteet on kirjattu IFCN-verkoston avoimeen koodistoon, johon Faktabaari ja edellä mainitut palvelut sitoutuivat ensimmäisten joukossa lokakuussa. Faktabaarin perustajajäsenen Mikko Salon mukaan tarkoituksena oli suojautua sekä faktantarkastuksen lieveilmiöiltä kuten valefaktantarkistajista ja samalla tiivistää periaatteita kansainväliselle yhteistyölle avoimuuden kautta. Yleisö otetaan usein mukaan projektiin, sillä vihjeiden vastaanottamisen lisäksi lukijat pääsevät osallistumaan keskusteluun sen jälkeen, kun faktantarkistajat ovat tehneet työnsä ja lyöneet tulokset pöytään. Yleisöä tarvitaan myös tarkistusten vaikuttavuuteen, tarkistusten jakamiseen ja jatkossa mahdollisesti myös joukkorahoitukseen. Euroopassa riippumaton säätiörahoitus on vielä Yhdysvaltoja kehittymättömämpää. Joukkoistus (crowdsourcing) ja automatisaatio ovat Salon mukaan kaksi faktantarkistuksen rinnakkaista trendiä, jotka voivat tulevaisuudessa mahdollistaa taloudellisesti kannattavan eettisen faktantarkistuksen. Helsingin yliopiston pääkirjasto / Kaisa-talo Fabianinkatu 30, Helsinki • 050-448 5704 • arc@usembassy.fi ARC-tietopalvelu avoinna ma–pe klo 9–17 finland.usembassy.gov/arc.html American Resource Center ARCHelsinki Lähteet: •Graves, Lucas: Deciding What’s True: The Rise of Political Fact-Checking in American Journalism, 2016. Katkelma julkaistu sivulla http://lacrossetribune.com. •Salo, Mikko. Sähköpostihaastattelu 9.11.2016. •Toivonen, Terhi: Faktantarkistus! Näin Trump ja •Clinton vetivät mutkat suoriksi väittelyn tuoksinassa. Julkaistu Ylen verkkosivulla 20.10.2016. •Vehkoo, Johanna: Valheenpaljastaja: Faktantarkistajat vahtivat vaaleja. Julkaistu YLEn verkkosivulla 07.04.2015. http://www.factcheck.org/ http://www.politifact.com/ https://www.washingtonpost.com/news/fact-checker/ http://www.poynter.org/category/fact-checking/ Faktantarkistajien eräät tärkeimmistä periaatteista ovat avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys. yleisölle Washington D.C.:ssä viime syyskuussa. Se on ainoa museo, joka keskittyy afroamerikkalaisen elämäntavan, historian ja kulttuurin tallentamiseen. Museossa on esillä yli 36 000 esinettä. The National Museum of African American History and Culture on 19. Smithsonian Instituutin ylläpitämä museo. Museon kokoelmiin kuuluu muun muassa Muhammad Alin nyrkkeilyhanskat, kuningatar Victorian Harriet Tubmanille lahjoittama huivi, Louis Armstrongin trumpetti, Chuck Berryn Cadillac sekä puku, joka ompelija Rosa Parksilla oli työn alla, kun hänet pidätettiin kieltäydyttyään antamasta paikkaansa bussissa. Lisätietoja museosta, nmaahc.si.edu Tiesitkö? Miten Suomessa juhlitaan Black History Monthia? ARC järjestää Black History Month-tapahtuman ”Rethinking the civil rights movement: history and remembering by Dr. Françoise N. Hamlin” Kaisa-kirjastossa 16.2. klo 17. Lisätietoja suurlähetystön nettisivuilla ja ARC:n Facebook-sivulla. KUVA: IIP PHOTO ARCHIVE / TIM BROWN National Museum of African American History and Culture -museo avattiin syyskuussa 2016 Washington D.C.:ssä. ! 20 SUOMI – USA
Suomi-USA | No1 2017
To see the actual publication please follow the link above