22 ADVOK A AT TI / 1-2017 laajakulma "KANSALAISALOITE TARJOAA KANSALAISILLE MAHDOLLISUUDEN NOSTAA TÄRKEIKSI KOKEMIAAN ASIOITA POLIITTISELLE AGENDALLE." Sukupuolineutraali avioliittolaki sai alkunsa vuonna 2013 jätetystä kansalaisaloitteesta. Se astuu voimaan maaliskuun alussa ja on ensimmäinen laiksi asti edennyt kansalaisaloite. Äänioikeutettu Suomen kansalainen on voinut tehdä vuodesta 2012 kansalaisaloitteen eli ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai lain kumoamista. – Avioliittoasiassa kansalaisaloite on parantanut suomalaista demokratiaa. Jotkin asiat näyttävät olevan maamme poliitikoille niin vaikea pala, että niistä ei saada päätöksiä perinteisin tavoin. Tässäkin tarvittiin kansalaisaloite, että asia saatiin eteenpäin, huomauttaa vähemmistöjen oikeuksien puolustajana tunnettu asianajaja Markku Fredman. Sukupuolineutraalin avioliittolain herättämiä ristiriitaisia tunteita kuvastaa se, että jo ennen lain voimaantuloa on tehty kansalaisaloite sen kumoamiseksi. Myös tämä kansalaisaloite eteni eduskuntaan asti ja sieltä lakivaliokunnan käsiteltäväksi. – Suomi on edustuksellinen demokratia. Kansalaisaloite tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden nostaa tärkeiksi kokemiaan asioita poliittiselle agendalle, sanoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson. Hän pitää hyvänä asiana, että ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Suomessa on perinteisesti vallinnut vakaa demokratia, jossa kaikilla täysi-ikäisillä on välillinen mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä. Viime vuosina kansan syvissä riveissä on kytenyt äänekästä tyytymättömyyttä poliitikkoja, puolueita ja hallitusta kohtaan. – Ainahan poliitikkojen tai hallituksen toimintaa kritisoidaan, koska heidät voi vaihtaa vaaleissa. Se kuuluu demokratian perusolemukseen. Mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa on ilmennyt luottamuspulaa eduskuntaa kohtaan, mikä on huolestuttavaa: eduskunta on instituutio, jonka toimintaan tulisi luottaa hallituksen koostumuksesta ja poliittisesta tilanteesta riippumatta, toteaa valtioopin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. Hänen mielestään kansalaisaloite ja muut suoran vaikuttamisen tavat parantavat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Paras tapa aktivoida ihmisiä esimerkiksi äänestämään yhä ahkerammin on lisätä näitä suoran vaikuttamisen keinoja – ja siitä syntyvää keskustelua. Hän muun muassa ehdottaa kansalaisraateja vaaleilla valittujen, poliittisten puolueiden edustajista koostuvien kunnanvaltuustojen ja tulevien maakuntavaltuustojen rinnalle. – Kansalaisraadeissa ihmiset hankkivat tietoa ja jakavat sitä. Ihmiset oikeasti haluavat jutella ja suhtautua asioihin vakavasti, kunhan saavat tilaisuuden. Ihmiset oppivat keskustellen ja mielipiteetkin muuttuvat, Grönlund sanoo. SATOJA ALOITTEITA VIREILLE | Kansalaisaloite on saavuttanut parissa vuodessa suuren suosion. Aloitteita ovat tehneet järjestöt, mutta myös kansalaiset, ja nimenomaan kansan aktivointi oli kansalaisaloitteen tavoite. Aiemmin aloitteita saivat tehdä vain ministerit, kansanedustajat ja puolueet. Viime vuoden loppuun mennessä oli pantu vireille 568 kansalaisaloitetta, jotka ovat keränneet yhteensä yli kaksi miljoonaa allekirjoitusta. Jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen. Kansalaisaloitteita voi panna vireille ja kannattaa nettipalvelussa kansalaisaloite.fi. Aloitteita on tehty esimerkiksi kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisesta, valtion tarpeesta yt-neuvotteluihin ja mopon suurimman sallitun nopeuden nostamisesta. Ääniä ovat kahmineet aloitteet esimerkiksi eutanasian hyväksymisestä ja Suomen EUjäsenyyden kansanäänestyksestä. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Reilusta 500 aloitteesta 15 on yltänyt eduskuntaan asti. – Kymmenestä eduskunnan käsittelemästä aloitteesta on hyväksytty vain yksi, mutta sen lisäksi kolmella aloitteella voidaan katsoa olleen tavoitteiden suuntaisia vaikutuksia hylkäyksestä huolimatta, Wilhelmsson toteaa. Lisäksi aloitetta voidaan pitää jo periaatteen tasolla tärkeänä mahdollisuutena ilmaista oma mielipide. – Vaikka aloitteesta ei tulisi koskaan lakia tai sen eteneminen tyssäisi alkuunsa, tärkeäksi koettu asia on kuitenkin saatu nostettua esille ja se vaikuttaa jollain tavalla, esimerkiksi keskustelun herättäjänä ja viestinä päätöksentekijöille sekä virkamiehille. Myös kansalaiset arvioivat, että kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen demokratiaan. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa. – Vaikka kansalaisaloite on ollut menestys, aloiteprosessissa on varmaan edelleen viilattavaa, Wilhelmsson huomauttaa. Oikeusministeriö tekee tämän kevään aikana selvityksen kansalaisaloitelain ja kansalaisaloitteen keräysjärjestelmän toimivuudesta sekä mahdollisista muutostarpeista. LAUSUNNOT OSANA LAKIEN SYNTYÄ | Kansan ääni ei jää pelkkään kansalaisaloitteeseen, sillä kansalaisjärjestöillä ja kansalaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä eli antaa lausuntoja lainvalmisteluprosessin eri vaiheissa, kuten esivalmistelussa, perusvalmistelussa, jälkiarvioinnissa ja seurannassa. Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson korostaa, että säädösvalmistelu etenee tarkasti tietyn prosessin mukaan ja sen hoitavat virkamiehet. Erilaiset kuulemiskierrokset kuuluvat lainvalmisteluun tärkeänä osana, sillä jos ei kuulla riittävän monia tahoja, näkökulmia saattaa jäädä huomioimatta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lainvalmistelua järjestöt ja kansalaiset
Advokaatti 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above