Page 49

MOODI | 2017 / No2

2/2017 Moodi 49 heessa. Ylemmät AMK-tutkinnot eivät edelleenkään ole työelämässä kovin tunnettuja. Opinnoista ja tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta ja heidän tarpeestaan tarvitaan edelleen lisää tietoa, jotta YAMK-tutkinnon suorittaneet löytävät paikkansa työelämässä vielä nykyistä paremmin. Työelämän rakenteet ja arvostukset muuttuvat yleensä melko hitaasti. Sote-uudistus tuo organisaatiomuutoksia laboratorioihin. Muutokset vaativat uutta ajattelua, ja tässäkin voi olla työmahdollisuuksia YAMK-tutkinnon suorittaneille bioanalyytikoille. Verkostoyhteistyöllä eteenpäin Bioanalytiikan ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ovat yksi väylä tarjota bioanalyytikoille jatkokoulutusta. Seuraava opintojen toteutus käynnistyy syksyllä 2018. Ensimmäisestä toteutuksesta saadun palautteen perusteella opintoja muokataan ja kehitetään. Verkko-opinnot ovat oppijan kannalta mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Kansallisessa korkeakoulutuksen verkostossa tuotetut opinnot tarjoavat lisäarvona mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen eri puolilla Suomea toimivien kollegoiden kanssa. Yhteiset tapaamiset kasvokkain opiskelun alussa voivat nopeuttaa hyvien kontaktien syntymistä. Tulevaisuudessa digitaaliset menetelmät lisääntyvät. Tekoälyä sovelletaan esimerkiksi verkko-opiskelussa opiskelijoiden toiminnan analysoinnissa. Neuroverkot ilmoittavat opiskelukäyttäytymisen muutoksista ja antavat opettajille tietoa opiskelijoista, jotka mahdollisesti tarvitsevat lisätukea (5). Jatkossakin verkko-opiskelu edellyttää opiskelun etenemisen seurantaa ja henkilökohtaisen palautteen antamista. Opintojen tarjontaa voidaan mahdollisesti jatkossa toteuttaa myös kansainvälisten KUVA: METROPOLIAN KUVAPANKKI kumppanikorkeakoulujen kanssa. Euroopan alueella toteutettavan MARBLE:n (Master in Biomedical Laboratory Sciencies in Europe) kanssa voitaisiin tehdä jatkossa yhteistyötä esimerkiksi järjestämällä yhteisiä verkkotapaamisia ja luentoja. Tällä hetkellä MARBLE koulutusta järjestetään Euroopan Bioanalyytikkoliiton (EPBS) koordinoimana korkeakouluyhteistyönä Irlannissa, Ruotsissa, Itävallassa ja Portugalissa. Ylemmän tutkinnon opintojen lisäksi bioanalyytikkokoulutusta toteuttavat ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet tänä keväänä hankkeen, jossa tarkoituksena on kehittää 12 viiden opintopisteen laajuista opinto- moduulia bioanalyytikkojen koulutukseen. Pienten alojen kannalta verkostomainen työskentely on olemassaolon edellytys. Jatkossa koulutuksen toteuttajat voivat mallintaa hankkeessa luomiaan käytäntöjä myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutuksiin.  KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa 2016. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. Raportti. Helsinki: Arene. 2. Clinical Chemistry January 62 (1): 2016. <http://clinchem. aaccjnls.org/content/62/1>. Luettu 16.1.2017. 3. Ojala K, Ahola S. 2009. Ylemmät ammattikorkeakoulut työmarkkinoilla. Valmistuneiden kokemukset ja koulutuksen vaikuttavuus. Projektin väliraportti 03. Research Unit for Sociology of Education. Turun yliopisto. 4. Osguthorpe R T, Graham C R. Blended learning environment. Definitions and Directions. The Quarterly Review of the distance education 4 (3): 227-233, 2003. 5. Silmälä, Petri. 2017. Tekoälyn mahdollisuuksia opiskelijan ohjauksessa UAS 1. <https://uasjournal.fi/tutkimus innovaatiot/tekoalyn-mahdollisuuksia-opiskelijan ohjauksessa/#1458134585005-b3f22396-5506>. Luettu 6.4.2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Suomessa toimii 25 ammattikorkeakoulua, jotka kouluttavat työntekijöitä ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tekevät aluekehitystä palvelevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakouluissa on kaksiportainen tutkintorakenne, jossa ammattikorkeakoulututkinnot kuuluvat ensimmäiseen sykliin ja ylemmät tutkinnot toiseen sykliin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolla seitsemän (EQF 7). Ylempiä tutkintoja on voinut suorittaa 2000-luvun alkupuolelta saakka. Laki ylemmistä amk-tutkinnoista tuli voimaan vuonna 2005. Työelämästä ja opiskelijoilta saatujen palautteiden perusteella ylempien tutkintojen on katsottu lunastaneen paikkansa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Niitä on jopa pidetty suomalaisena koulutusinnovaationa. (Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa 2016.) Vastaavanlaisia ammatillisesti suuntautuneita maisteritutkintoja on Hollannissa, Itävallassa ja Saksassa. Pääsyvaatimuksena ylempiin tutkinto-ohjelmiin on soveltuva ammattikorkeakoulu tai korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden alan työkokemus, jota on pidetty osoituksena koulutuksen työelämäläheisyydestä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot järjestetään yleensä monimuoto-opiskeluna. Opiskelijat suorittavat opinnot keskimäärin 1,5–2 vuodessa töiden ohella. Työelämän kehittäminen ja sen tarpeisiin vastaaminen ovat olleet ylempien ammattikorkeakoulututkintojen keskeisiä painotuksia. Tutkinto tarjoaa bioanalyytikoille jatko-opintoväylän ja mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen. Aiemmin Oulun yliopistossa toiminut kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma ei ole ottanut opiskelijoita useisiin vuosiin, joten siitäkin syystä jatko-opintoväylä on bioanalyytikoille tärkeä. Ylemmän AMK-tutkinnon opintoihin on osallistunut alusta saakka bioanalyytikkoja. He ovat opiskelleet joko sosiaali- ja terveysalan johtamisen tai kliinisen asiantuntijan ohjelmissa. Syksyllä 2015 aloitettiin ensimmäinen bioanalyytikoille suunnattu 90 op:n kliininen asiantuntija YAMK-koulutus Savoniassa ja seuraavana syksynä ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttamat bioanalytiikan 20 op:n laajuiset verkko-opinnot.


MOODI | 2017 / No2
To see the actual publication please follow the link above